Ero sivun ”Johan August Sandels” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  2017 source edit 
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
3 961 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 26: Rivi 26:
}}
}}


'''Johan August Sandels''' ([[31. elokuuta]] [[1764]] [[Tukholma]] [[Ruotsi]] – [[22. tammikuuta]] [[1831]] Tukholma) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[sotamarsalkka]] ja kreivi sekä valtionhoitaja Norjassa.<ref name="v1"/> Häntä pidetään etevimpänä [[Suomen sota]]an osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista [[Georg Carl von Döbeln|Döbelnin]] ohella.<ref name="v2"/> Sodan jälkeen hän jatkoi uraansa Ruotsissa, jossa hän loi loistavan sotilasuran osallistumalla Saksan sotaan vuonna 1813 ja Norjan sotaan vuonna 1814.<ref name="v3"/>
'''Johan August Sandels''' ([[31. elokuuta]] [[1764]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]] – [[22. tammikuuta]] [[1831]] Tukholma) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[sotamarsalkka]] ja kreivi sekä valtionhoitaja Norjassa.<ref name="v1"/> Häntä pidetään etevimpänä [[Suomen sota]]an osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista [[Georg Carl von Döbeln|Döbelnin]] ohella.<ref name="v2"/> Sodan jälkeen hän jatkoi uraansa Ruotsissa, missä hän loi loistavan sotilasuran osallistumalla Saksan sotaan vuonna 1813 ja Norjan sotaan vuonna 1814.<ref name="v3"/>


==Alku-ura==
==Alku-ura==

Versio 16. lokakuuta 2019 kello 23.34

Johan August Sandels
Henkilötiedot
Syntynyt31. elokuuta 1764
Tukholma Ruotsi
Kuollut22. tammikuuta 1831 (66 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Suomen sota
Sotilasarvo sotamarsalkka
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Johan August Sandels (31. elokuuta 1764 Tukholma, Ruotsi – 22. tammikuuta 1831 Tukholma) oli ruotsalainen sotamarsalkka ja kreivi sekä valtionhoitaja Norjassa.[1] Häntä pidetään etevimpänä Suomen sotaan osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista Döbelnin ohella.[2] Sodan jälkeen hän jatkoi uraansa Ruotsissa, missä hän loi loistavan sotilasuran osallistumalla Saksan sotaan vuonna 1813 ja Norjan sotaan vuonna 1814.[3]

Alku-ura

Sandels syntyi tukholmalaisen vuorineuvoksen pojaksi 31. elokuuta 1764. Sandelsin isä aateloitiin vuonna 1772. Jo 11-vuotiaana Sandelsista tuli tykkiväen kadetti.[4] Sandels osallistui Kustaa III:n sotaan Karjalan rakuunarykmentin majurina. Vuodesta 1803 lähtien hän toimi Savon jääkärirykmentin komentajana.[4]

Sandels Suomen sodassa

Suomen sodassa hänet nimitettiin 7. huhtikuuta 1808 viidennen prikaatin komentajaksi[5]. Hänen johdollaan vallattiin Kuopio takaisin ja karkotettiin viholliset pois melkein koko Savosta. Jouduttuaan väistymään ylivoiman tieltä hän puolustautui Toivalassa yli kolme kuukautta, voitti peräytymismatkalla venäläiset Koljonvirralla lokakuussa ja yhtyi sitten pääarmeijaan.

Koljonvirran taistelu

Iisalmen pohjoispuolella käyty Koljonvirran taistelu sodan loppuvaiheessa nosti Sandelsin maineeseen etevänä johtajana. Aselepo oli solmittu ja Sandelsin joukot olivat majoittautuneena Partalan ja Valkeaisten kylissä, kun venäläisten hyökkäys Koljonvirran itäpuolelta alkoi. Sandels veti tiedustelujoukkonsa joen länsipuolelle ja onnistui tuhoamaan osan siltaa, mikä vaikeutti venäläisten etenemistä. Venäläisten joukkoja johti Nikolai Tutškov, ja joukot käsittivät noin 8 000 miestä, kun he ryhmittyivät joen länsipuolelle. Heitä vastassa oli Sandelsin komentamat 1 800 miestä. Taistelun kuluessa Ruotsi menetti 300 miestä, mutta venäläiset joutuivat pakosalle Koljonvirtaan ja he menettivät 1 000 miestä kaatuneina ja sotavankeina.

Suomen sodan jälkeen

Myöhemmin Sandels otti osaa sotaan Napoleonia vastaan. Hän toimi myös Ruotsin Pommerin kenraalikuvernöörinä 1812–1815 sekä Norjan käskynhaltijana vuosina 1818–1827.[4] Sandels haudattiin Tukholman Klaaran kirkkoon, missä sijaitsee myös hänen muistomerkkinsä.[4]

Sandelsin jälkimaine

Johan Ludvig Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Sandelsin rohkeana sankarina, mutta myös hyvän ruoan ja juoman intohimoisena ystävänä, jonka on vaikea nousta päivällispöydästä taistelun keskelläkin.

Rantsilan keskustassa sijaitsee Sandelsin kunniaksi pystytetty muistomerkki, joka on maailman ainoa Sandelsia esittävä ratsastajapatsas.[6] Savossa Sandelsin muistoa käytetään kaupallisiin tarkoituksiin: Siilinjärven keskustassa toimii Hotelli Sandels, ja hänen mukaansa on nimetty iisalmelaisen Olvi-panimon Sandels-olut. Lisäksi Iisalmen Koljonvirralla järjestettävä Sandels Rock -tapahtuma on saanut nimensä häneltä.

Kuvagalleria

  • Sandels hän Partalass' eineellään juur istuu, huoleti syö. Albert Edelfeltin piirustus Sandelsista vuodelta 1897–1900.
    Sandels hän Partalass' eineellään juur istuu, huoleti syö. Albert Edelfeltin piirustus Sandelsista vuodelta 1897–1900.
  • Hauta Klaran kirkossa Tukholmassa.
    Hauta Klaran kirkossa Tukholmassa.
  • Sandelsin kuva Sandels-oluttölkissä.
    Sandelsin kuva Sandels-oluttölkissä.

Lähteet

  • Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 951-1-12624-5.
  • Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9.

Viitteet

  1. ↑ Sauri 2002: 55–56.
  2. ↑ Sauri 2002: 55. (teoksessa venäläisen nimeltä mainitsemattoman historioitsijan arvio vuodelta 1840.)
  3. ↑ Sauri 2002: 56.
  4. ↑ a b c d Suomen sodan historia 1808 - 1809, s.112.
  5. ↑ Suomen sodan historia 1808 - 1809, s.57.
  6. ↑ Rantsilan kulttuuri

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_August_Sandels&oldid=18475283”