Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]]
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]]
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin maakunta|Lapin maakunna]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. Kveenin ja meänkielen asemasta kiistellään
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin maakunta|Lapin maakunna]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. Kveenin ja meänkielen asemasta kiistellään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_(1996_2010)/mean_kieli_kieli_vai_murre|nimeke=Meän kieli – kieli vai murre?|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2019-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:

Versio 30. syyskuuta 2019 kello 20.58

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)

Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin maakunnan sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin. Kveenin ja meänkielen asemasta kiistellään[1]

Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:

Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.

Piirteet

  • itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
    • Vuojen päästä. (=vuoden)
    • Paan väri. (=padan)
  • länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
    • Mettän humina.
  • jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
    • saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
    • sauhnaan (toisen asteen metateesi)
  • nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
    • huomena
    • ymmärys
  • v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
    • Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
  • omaleimaiset persoonapronominit
    • Mie
    • Sie
    • Met
      • Meän koira
    • Tet
      • Teän koira
  • verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Meän kieli – kieli vai murre? Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.9.2019.