Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p meänkieleen lisätty |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Suamen murteet.png|alt=|pienoiskuva|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]] |
||
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin maakunta|Lapin maakunna]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin maakunta|Lapin maakunna]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
*[[Tornion murteet]] |
*[[Tornion murteet]] |
||
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. |
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. Meänkielestä kiistellään onko se kieli vaiko murre. |
||
==Piirteet== |
==Piirteet== |
||
Versio 23. syyskuuta 2019 kello 17.18
Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin maakunnan sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. Meänkielestä kiistellään onko se kieli vaiko murre.
Piirteet
- itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
- Vuojen päästä. (=vuoden)
- Paan väri. (=padan)
- länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
- Mettän humina.
- jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
- saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
- sauhnaan (toisen asteen metateesi)
- nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
- huomena
- ymmärys
- v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
- Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
- omaleimaiset persoonapronominit
- Mie
- Sie
- Met
- Meän koira
- Tet
- Teän koira
- verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa