Ero sivun ”Rolandin laulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not good
Guise (keskustelu | muokkaukset)
Wrong identification, see Wikimedia Commons.
Rivi 1: Rivi 1:
__NOTOC__
__NOTOC__
[[Tiedosto:Rolandfealty.jpg|thumb|[[Kaarle Suuri]] ja runoelman nimihenkilö Roland keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvituksessa.]]

'''''Rolandin laulu''''' ({{k-fr|La Chanson de Roland}}) on vanha [[ranska]]lainen [[runoelma|eeppinen runoelma]]. Se kertoo [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] sodasta [[Espanja]]n ”[[saraseeni|saraseeneja]]” vastaan. Runoelman [[sankari]] on kreivi [[Roland (ritari)|Roland]], Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkojen komentaja. Roland joukkoineen joutuu väijytykseen, sillä Rolandin isäpuoli [[Ganelon]] on kavaltanut heidät, ja he kaatuvat taistelussa. Ennen kuolemaansa Roland kutsuu kuuluisalla torvellaan [[olifantti (soitin)|Olifantilla]] avukseen keisarin, joka kostaa hänen puolestaan.
'''''Rolandin laulu''''' ({{k-fr|La Chanson de Roland}}) on vanha [[ranska]]lainen [[runoelma|eeppinen runoelma]]. Se kertoo [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] sodasta [[Espanja]]n ”[[saraseeni|saraseeneja]]” vastaan. Runoelman [[sankari]] on kreivi [[Roland (ritari)|Roland]], Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkojen komentaja. Roland joukkoineen joutuu väijytykseen, sillä Rolandin isäpuoli [[Ganelon]] on kavaltanut heidät, ja he kaatuvat taistelussa. Ennen kuolemaansa Roland kutsuu kuuluisalla torvellaan [[olifantti (soitin)|Olifantilla]] avukseen keisarin, joka kostaa hänen puolestaan.



Versio 8. huhtikuuta 2019 kello 00.38

Rolandin laulu (ransk. La Chanson de Roland) on vanha ranskalainen eeppinen runoelma. Se kertoo Kaarle Suuren sodasta Espanjansaraseeneja” vastaan. Runoelman sankari on kreivi Roland, Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkojen komentaja. Roland joukkoineen joutuu väijytykseen, sillä Rolandin isäpuoli Ganelon on kavaltanut heidät, ja he kaatuvat taistelussa. Ennen kuolemaansa Roland kutsuu kuuluisalla torvellaan Olifantilla avukseen keisarin, joka kostaa hänen puolestaan.

Eepos on syntynyt Pohjois-Ranskassa. Varhaisin kirjoitettu versio on ajoitettu vuosiin 1140–1170. Rolandin laulu oli keskiajalla hyvin suosittu, ja runoelma käännettiin useille kielille. Suomeksi runoelman on kääntänyt Yrjö Jylhä vuonna 1936.

Taru perustuu todelliseen historialliseen, joskin melko vähämerkityksiseen, tapahtumaan, jossa baskit hävittivät maureja vastaan käymästään sodasta palaavan Kaarle Suuren jälkijoukon 15. elokuuta 778. Rolandin laulussa baskit ovat vaihtuneet saraseeneiksi ja taistelu on saanut todellista paljon suuremman merkityksen.

Tämä muinaisranskalaiseen suulliseen perinteeseen tukeutuva runoelma on tuntemattoman tekijän muistiin merkitsemä noin vuoden 1100 tienoilta.

Seuraavassa suomeksi käännetty katkelma Rolandin laulusta:

”Sovittaa suuhuns’ olifantin Roland
ja väkivoimin iskee kalvan sinne.
Soi kaiku kautta ylhäin ylängöitten,
ja kauemmas kuin kolmenkymmenen
sen saattaa peninkulman päähän kuulla.”

Rolandin laulun runot ovat ylistäviä, sankarillisia ja vähemmän todenmukaisilta tuntuvia. Tämä teos kuvastaakin ristiretki- ja ritariajan henkeä ja siinä korostuvat kristilliset ja kansalliset arvot. Laulun suosion takia esimerkiksi monissa Saksan kaupungeissa on keskiajalta säilyneitä Rolandin patsaita (korkein Bremenissä, 5 metriä korkea)[1].

Todellinen syy Kaarlen marssiin Espanjaan oli se, että eräät arabiylimykset olivat pyytäneet häntä apuun Cordoban kalifin kostoretkeä vastaan. Tällöin Kaarle olisi saattanut saada hallintoaluettaan levitetyksi pitkälle Espanjaan saakka. Hän oli tarkkaan laskelmoinut retkensä ja kun hän ei saanutkaan odotusten mukaisia apujoukkoja Espanjasta, ei suuria voittojakaan tullut. Kotimaata puolustamaan Kaarle lähti saksien aloitettua kapinansa.

Katso myös

Suomennos

  • Rolandin laulu: Ranskan kansalliseepos. Suomentanut Yrjö Jylhä. Esipuheen ja selitykset kirjoittanut Tyyni Tuulio. Helsinki: Otava, 1936.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Grimberg osa 7 s.342
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.