Chanson de geste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Roland puhaltaa Olifant-torveensa Roncevaux'n taistelussa. Rolandin laulun kuvitusta

Chanson de geste (”laulu uroteoista”) on nimitys, jolla kutsutaan keskiaikaisia ranskalaisia eeppisiä sankarirunoelmia. Chanson de gesten kukoistuskausi oli 1100–1250-luvulla, miltä ajalta on peräisin sankarirunoelmista kuuluisin, Rolandin laulu.[1]

Keskeisiä aiheita olivat aateliskapinat ja saraseeneja vastaan käydyt taistelut. Kuvatut tapahtumat ovat 700–900-luvuilta, mutta itse runoelmat ovat syntyneet vasta parisataa vuotta myöhemmin. Alun perin chanson de geste -runot oli tarkoitettu laulettaviksi säestyksen kera, ja jonglöörit ja minstrelit esittivät niitä markkinaväelle ja pyhiinvaeltajille.[1] Chanson de geste -runojen aiheet sijoittuivat yleensä Kaarle Suuren ja hänen seuraajiensa valtakaudelle. Niiden ydinaineksena ovat todelliset historialliset tapahtumat, joiden ympärille on kehitelty legendojen kudelma. On epäselvää, perustuvatko ne pitkään suulliseen perinteeseen vai ovatko ne myöhempien aikojen ammattimaisten runoilijoiden sepittämiä. Joihinkin harvoihin runoihin on merkitty tekijä, mutta suurimpaan osaan ei.[2]

Chansons de geste -runot koostuvat 10 tai 12 tavusta, jotka on ryhmitelty säkeistöiksi assonanssin tai loppusoinnun mukaan. Runoelmien pituus vaihtelee 1 500 rivistä aina 18 000 riviin. Runojen fiktiivinen tausta on kristityn Ranskan taistelu polyteistista tai epäjumalankuvia palvovaa "islaminuskoista" vihollista vastaan. Kaarle Suuri kuvataan kristinuskon esitaistelijana. Hänen hoviinsa kuuluu 12 ylhäistä ylimystä, joihin lukeutuvat muun muassa Roland, Oliver (Olivier), Ogier eli Holger Danske ja arkkipiispa Turpin.[2]

Vähitellen Chanson de geste -runoista tuli vakiintunut kirjallisuuden laji, joka oli tarkoitettu luettavaksi ja lausuttavaksi. Runoelmien taustalla olivat usein tunnetuista henkilöistä tai tapahtumista kertovat legendat. Chanson de geste -runot jaetaan kolmeen alaryhmään: Geste du roi, Geste de Monglane ja Geste de Doon de Mayence.

Geste du roi -runot kuvaavat Kaarle Suuren vaiheita, ja saraseeneja vastaan käydystä sodasta kertova Rolandin laulu kuuluu juuri tähän ryhmään. Toinen tunnettu Geste du roi -runoelma Chanson des Saisnes kertoo Kaarle Suuren ja saksien johtajan Widukindin välisestä kamppailusta.

Geste de Monglane -runojen aiheena on vasallin uskollisuus, ja Geste de Doon de Mayence -runoelmissa puolestaan vasallin kapina kuningasta vastaan. Chanson de geste sulautui 1300-luvulla ritariromaaneihin.

Chanson de geste -runot levisivät ympäri koko Euroopan. Ne vaikuttivat voimakkaasti Espanjan sankarirunouteen, varsinkin 1100-luvulla syntyneeseen Espanjan kansalliseepokseen, Cantar de Mio Cid -runoelmaan. Italiassa tarut Orlandosta ja Rinaldosta (Roland ja Oliver) tulivat erittäin suosituiksi, ja ne muodostivat myöhemmin perustan renessanssin eepoksille Orlando innamorato ja Orlando furioso. Saksalaisen runoilijan Wolfram von Eschenbachin eepos Willehalm puolestaan pohjautui Vilhelm Oranialaisen elämään. Chanson de geste -runot kirjattiin myös proosamuodossa islantilaiseen Karlamagnús saagaan.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hosiaisluoma 2003, s.123
  2. a b c Chanson de geste Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica inc. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)