Saraseeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saraseenin mestaus.

Saraseeni tulee kreikan kielen sanasta sarakenoi. Rooman valtakunnan alkuaikoina sitä käytettiin Siinailla asuvan arabiheimon nimenä. Nimi on luultavasti otettu arabian sanasta شرقيين, sharqiyyin, joka tarkoittaa ”itäläisiä” tai ”idän asukkaita”.

Myöhemmin Rooman valtakunnan alaiset kreikkalaiset laajensivat termin kattamaan kaikki arabit, sekä Pyreneiden niemimaan valloituksen aikana myös berberit. Ristiretkien aikana sanan käyttö laajeni koskemaan kaikkia muslimeja ja erityisesti Apenniinien niemimaan eteläosien ja Sisilian muslimeja. ”Saraseenien valtakunnaksi” kutsuttiin vanhemmassa länsimaalaisessa historiankirjoituksessa umaijadien ja abbasidien kalifaatteja.

Saraseenejä pidettiin Euroopassa vain eräänlaisena pakanajoukkiona. He tekivät itsestään tunnettuja tekemällä ryöstöretkiä Sisiliaan ja Etelä-Italiaan vuodesta 652 eteenpäin. Isoimmat hyökkäykset alkoivat vasta vuonna 740, kun Syrakusa oli hetkellisesti heidän vallassaan. Sisilia ja Etelä-Italia oli vallattu alle vuosisadassa. Vuonna 711 saraseenijohtaja Tariq ibn-Ziyad hyökkäsi Gibraltarille. Hyökkäys tuotti tulosta ja saraseenit valtasivat lähes koko Pyreneiden niemimaan. Sodan ratkaiseva taistelu oli Guadaleten taistelu, jossa saraseenit voittivat kuningas Roderikin joukot. Kahdeksan vuoden hiljaisuuden jälkeen saraseenit hyökkäsivät Pyreneiden yli Ranskaan. Heidät torjui frankkien johtaja Kaarle Martel Toursin taistelussa 732.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. H.F.Ullman,Geoffrey Wawro Historiallinen Atlas s.122
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.