Ero sivun ”Elektrometallurgiska Aktiebolaget” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Päivitystä huomioidne Vuoksenniska Oy:n syntyminen
Rivi 19: Rivi 19:
| emoyhtiö =
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö =
| tytäryhtiö =
| omistaja = diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff (s.1884)|Gustaf Aminoff]]
| omistaja =
| kotisivu =
| kotisivu =
| huomautukset = Fuusioitiin saman omistajan toisen yrityksen eli [[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab:n]] kanssa
| huomautukset =
}}
}}
'''Elektrometallurgiska Aktiebolaget''' oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff]]. Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun [[Harkkorauta|harkkoraudan]], [[Piirauta|piiraudan]] ja [[karbidi]]n valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 [[Ruokolahti|Ruokolahden]] [[Vuoksenniska]]n kylässä ja 1916–1920 [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö [[Tornator|Tornator]]in [[Tainionkoski|Tainionkosken]] voimalasta, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 [[volframi]]rautaa (FeW).
'''Elektrometallurgiska Aktiebolaget''' oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff (s.1884)|Gustaf Aminoff]]. Heidän omistuksensa säilyi yhtiössä sen olemassa olon ajan.


==Rautaromusta harkkorautaa==
Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag]]in, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 [[Imatra]]lle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]] Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n [[Masuuni|sähkömasuuni]] ja kaksi 25 tonnin [[valokaariuuni]]a. Imatralla valmistettiin [[koboltti]]a, [[kromi]]- ja [[molybdeeni]]rautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.
Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun [[Harkkorauta|harkkoraudan]], [[Piirauta|piiraudan]] ja [[karbidi]]n valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 [[Ruokolahti|Ruokolahden]] [[Vuoksenniska]]n kylässä ja 1916–1920 [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö [[Tornator|Tornator]]in [[Tainionkoski|Tainionkosken]] voimalasta, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 [[volframi]]rautaa (FeW).


==Rinnalle toinen yritys - Vuoksenniska Oy==
Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvausteollisuus]] tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa [[Ruostumaton teräs|ruostumattoman teräksen]] valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös [[Turku|Turussa]] 1943–1978 sekä molybdeenikaivos [[Mätäsvaara]]ssa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos [[Jussarö]]ssa.


{{Pääartikkeli|[[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab]]}}
Grönblomin suvun omistama Oy Vuoksenniska Ab joutui vaikeuksiin vuosien 1957–1958 taantumassa. Tilanne ei parantunut, ja yhtiötä alettiin saneerata 1960-luvun puolivälin jälkeen. Vuoksenniskaa rahoittanut [[Suomen Yhdyspankki|Yhdyspankki]] vaati Grönblomin sukua sijoittamaan yhtiöön lisää varoja ja jäädyttämään suvun saamiset yhtiöltä. Tähän suku ei suostunut. Yhdyspankki osti lopulta kaikki osakkeet omistajasuvulta vuonna 1967 turvatakseen saatavansa.<ref name="vihola">{{Kirjaviite|Tekijä=Vihola, Teppo|Nimeke=Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000|Vuosi=2000|Sivu=228–229|Julkaisija=Merita Pankki Oyj|Isbn=951-889-103-6}}</ref> 


Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab:n]], joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Ab yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Oy Vuoksenniska Ab.
Vuonna 1969 Vuoksenniskan ja [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin]] omistamien [[Koverhar]]in ja [[Åminnefors]]in terästuotanto yhdistettiin uuden [[Ovako|Ovako Steel Groupin]] alaisuuteen. Fiskars myi koko teräksenvalmistuksensa Ovakolle 1979. 1980-luvulla Ovako ja ruotsalainen [[SKF|SKF Steel]] fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden [[Ovako Imatra|Imatra Steel]] -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.

Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 [[Imatra]]lle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]] Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12&nbsp;000 kW:n [[Masuuni|sähkömasuuni]] ja kaksi 25 tonnin [[valokaariuuni]]a. Imatralla valmistettiin [[koboltti]]a, [[kromi]]- ja [[molybdeeni]]rautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 25. tammikuuta 2019 kello 00.10

Elektrometallurgiska Aktiebolaget
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1915
Lakkautettu 1935
Kotipaikka Suomi
Toimiala metalliteollisuus
Omistaja diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff
Huomioitavaa Fuusioitiin saman omistajan toisen yrityksen eli Oy Vuoksenniska Ab:n kanssa

Elektrometallurgiska Aktiebolaget oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff. Heidän omistuksensa säilyi yhtiössä sen olemassa olon ajan.

Rautaromusta harkkorautaa

Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun harkkoraudan, piiraudan ja karbidin valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 Ruokolahden Vuoksenniskan kylässä ja 1916–1920 Nokialla. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö Tornatorin Tainionkosken voimalasta, mutta ensimmäinen maailmansota viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 volframirautaa (FeW).

Rinnalle toinen yritys - Vuoksenniska Oy

Pääartikkeli: Oy Vuoksenniska Ab

Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle Oy Vuoksenniska Ab:n, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen puuhiomon. Elektrometallurgiska Ab yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Oy Vuoksenniska Ab.

Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 Imatralle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen Outokumpu Oy:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n sähkömasuuni ja kaksi 25 tonnin valokaariuunia. Imatralla valmistettiin kobolttia, kromi- ja molybdeenirautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

  • Laakasuo, Risto: Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
  • Blomgren, Christer: Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä. Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.
  • Blomgren, Christer: Rautainen leipäpuu. Muistoja ja muistelmia Elektrometallurgiska AB:n ja Vuoksenniska-yhtiön tehtailta ja kaivoksilta. Imatra Steel 1999. ISBN 952-91-1654-3.

Aiheesta muualla