Ero sivun ”Kiivi (hedelmä)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Ravintosisältö== |
==Ravintosisältö== |
||
Kiivi sisältää runsaasti [[C-vitamiini]]a, |
Kiivi sisältää runsaasti [[C-vitamiini]]a, yhdestä kiivi-hedelmästä saa riittävän päiväannoksen C-vitamiinia <ref>{{Verkkoviite |
||
| Osoite = http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/c-vitamiini/mista_saa.htm |
| Osoite = http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/c-vitamiini/mista_saa.htm |
||
| Nimeke = C-vitamiini |
| Nimeke = C-vitamiini |
||
| Julkaisu = Helsingin yliopisto, Kemian laitos |
| Julkaisu = Helsingin yliopisto, Kemian laitos |
||
| Viitattu = 2010-12-05}}</ref>. Runsaan ravintokuitupitoisuuden takia kiivillä saattaa olla [[laksatiivi]]sia vaikutuksia. Kiivi sisältää myös runsaasti [[allergeeni|allergeeneja]]<ref>{{Verkkoviite |
| Viitattu = 2010-12-05}}</ref>. Kiivi on myös hyvä [[K-vitamiinit|K-vitamiinin]] ja kohtalaisen hyvä [[E-vitamiini|E-vitamiinin]] lähde.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/11050|nimeke=Elintarvike - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2019-01-22}}</ref> Kivennäisaineista kiivissä on merkittävinä pitoisuuksina [[Kalium|kaliumia]] ja [[Kupari|kuparia.]] Runsaan ravintokuitupitoisuuden takia kiivillä saattaa olla [[laksatiivi]]sia vaikutuksia. Kiivi sisältää myös runsaasti [[allergeeni|allergeeneja]]<ref>{{Verkkoviite |
||
| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00265#s6 |
| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00265#s6 |
||
| Nimeke = Kiivi |
| Nimeke = Kiivi |
||
Versio 23. tammikuuta 2019 kello 01.55
Kiivi on yleisnimi laikkuköynnösten sukuun kuuluvien kasvien hedelmälle. Yleisin kiivi on kiiviköynnöksen (Actinidia deliciosa) hedelmä, joka on hieman kananmunaa isompi ruskea, sisältä vihreä hedelmä. Se on soikea, ja sitä ympäröi ohut karvainen kuori. Erittäin makea hedelmäliha on helakanvihreä lukuun ottamatta ydinosaa, jossa se on valkoista. Siemenet ovat pieniä ja hennosti purppuranvärisiä, ja ne ympäröivät valkeaa hedelmälihaa.
Historia
Kiivi on alkujaan lähtöisin Kiinasta. Sieltä kasvin siemenet toi vuonna 1906 Uuteen-Seelantiin Isabel Fraser, joka Wanganui Girls' Collegen rehtorin ominaisuudessa kävi tutustumassa kiinalaiseen koululaitokseen. Siemenet istutti puutarhuri Alexander Allison, ja vasta 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Hayward Wright kehitti 1930-luvulla Hayward-lajikkeen, jonka pohjalta vähitellen alkoi lajin kaupallinen tuotanto 1940-luvulla. Uudesta-Seelannista hedelmät tuotiin Eurooppaan, missä niitä on saanut vasta 1970-luvulta lähtien. Nimi juontaa juurensa Uuden-Seelannin kansallislintuun kiiviin. Hedelmän pinta muistuttaa linnun höyheniä. Hedelmä tunnettiin Suomessa ennen myös nimellä kiinankarviainen (käännetty vanhasta englanninkielisestä nimestä Chinese gooseberry).
Luokittelu
Laikkuköynnöksiin kuuluu 94 lajia, joista seitsemää viljellään niiden hedelmien takia.
Ravintosisältö
Kiivi sisältää runsaasti C-vitamiinia, yhdestä kiivi-hedelmästä saa riittävän päiväannoksen C-vitamiinia [1]. Kiivi on myös hyvä K-vitamiinin ja kohtalaisen hyvä E-vitamiinin lähde.[2] Kivennäisaineista kiivissä on merkittävinä pitoisuuksina kaliumia ja kuparia. Runsaan ravintokuitupitoisuuden takia kiivillä saattaa olla laksatiivisia vaikutuksia. Kiivi sisältää myös runsaasti allergeeneja[3]. Jotkut koivuallergikot voivat koivun lisäksi saada oireita muun muassa kiiveistä.
Lähteet
- ↑ C-vitamiini Helsingin yliopisto, Kemian laitos. Viitattu 5.12.2010.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 22.1.2019.
- ↑ Kiivi Terveyskirjasto.fi. Viitattu 2.11.2013.
Aiheesta muualla