Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Täydennyksiä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua kaavoitukseen sen eri vaiheissa.
Rivi 41: Rivi 41:
*'''[[Rakennusjärjestys]]''' ohjaa rakentamista pääasiassa silloin, kun alueelle ei ole laadittu asemakaavaa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§</ref>
*'''[[Rakennusjärjestys]]''' ohjaa rakentamista pääasiassa silloin, kun alueelle ei ole laadittu asemakaavaa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§</ref>


===Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen===
==Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen==


Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§</ref> Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavan siis täytyy olla ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistä ja kaavahankkeista ilmoitetaan usein esimerkiksi paikallisessa lehdessä.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§</ref>
Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§</ref> Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavan siis täytyy olla ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistä ja kaavahankkeista ilmoitetaan usein esimerkiksi paikallisessa lehdessä.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§</ref>

Kansalaiset voivat vaikuttaa maankäytön suunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin muun muassa:

* osallistumalla viranomaisten järjestämiin kaavoitusta ja sen mahdollista ympäristövaikutusten arviointia koskeviin tilaisuuksiin, <ref name=":1">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  62 § sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 6.luku, 30 §, 30 a § ja 30 b §</ref>
* antamalla palautetta kaavoituksen eri vaiheissa tilaisuuksissa, kirjallisesti tai sähköisten kyselyiden ja palveluiden välityksellä, <ref name=":1" />
* jättämällä lausunnon, mielipiteen tai muistutuksen kaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmaan, kaavaluonnokseen tai -ehdotukseen,<ref name=":1" />
* olemalla yhteydessä päättäjiin tai viranomaisiin,
* tekemällä lain vastaisesta kaavapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (19.12.2017/976) : 25. luku, 188 §</ref> tai
* osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan erilaisten yhteisöjen kautta tai oma-aloitteisesti.

=== Osallistuminen kaavaprosessin eri vaiheissa ===
Kansalaisten osallistumisesta maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen on säädetty [[Maankäyttö- ja rakennuslaki|maankäyttö- ja rakennuslaissa]] ja -asetuksessa<ref>Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)</ref>. Laissa ja asetuksessa on esitetty yleisiä vaatimuksia vuorovaikutteiselle suunnittelulle sekä osallistumisen toteuttamiselle ja siitä tiedottamiselle. Kansalaisten osallistumisen tarkka vaihe, menettelyt ja aikataulut suunnitellaan kaavakohtaisesti. Suunnitelma esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka kaavoittava viranomainen laatii kaavan valmistelun aloitusvaiheessa<ref name=":2">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  63§</ref>. Kirjallisen kaavalausunnon, -mielipiteen ja -muistutuksen laatiminen on muodoltaan vapaa, mutta se tulee tehdä viranomaisen asettamassa määräajassa.

==== Kaavan valmistelun aloitusvaihe ====
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan ja määritellään kaavoitettava kohde, kaavan tavoitteet, kaavoitusta varten tehtävät tai siinä hyödynnettävät selvitykset, vaikutusten arvioinnin toteuttaminen, kaavan keskeiset osalliset ja osallistamisen menettelyt sekä kaavan laatimisen aikataulu. Siinä määritellään myös kunkin kaavoitusprosessin kannalta ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen pyytää erikseen lausunnot osallisuus- ja arviointisuunnitelman luonnokseen, kaavaluonnokseen ja-kaavaehdotukseen<ref name=":2" />.

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on vaikuttavinta silloin, kun se tapahtuu kaavoitusprosessin alkuvaiheissa. Kansalaisten on alkuvaiheissa mahdollista antaa kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon, sekä osallistua kaavaluonnosta koskeviin erilaisiin keskustelu- ja työpajatilaisuuksiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tulkki, Katri; Vehmas, Anne|Nimeke=Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa|Vuosi=2007|Sivu=|Julkaisija=Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007}}</ref>. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan.

==== Kaavan valmisteluvaihe ====
Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset. Kaavoittava viranomainen ilmoittaa kuulutuksella kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville sekä oikeudesta mielipiteen jättämiseen. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.

Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan.

==== Kaavaehdotusvaihe ====
Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi. Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan kuitenkin julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja muille tahoille annetaan mahdollisuus jättää muistutus. Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.

==== Muutoksenhaku ja valittaminen ====
Maakunta- ja kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, mikäli tehty kaavapäätös on jollain tapaa lainvastainen. Alueellisia hallinto-oikeuksia ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet. Valitusaika on 30 päivää alkaen hyväksymispäätöksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

==== Kaavan voimaantulo ====
Kaavan voimaantulosta kuulutetaan alueen kunnissa mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä ja kaavan hyväksymispäätöksen näin tultua lainvoimaiseksi.

=== Osallisten näkemysten huomioon ottaminen kaavaprosessissa ===
Vastaanottavan viranomaisen tulee lukea kaikki saadut muistutukset ja lausunnot sekä vastata mielipiteen esittäjille, miten tämän mielipide on otettu huomioon. Jätetyistä muistutuksista ja lausunnoista suositellaan laadittavaksi myös koosteet, joissa viranomaiset esittelevät, miten mielipiteet on otettu valmistelussa huomioon. Mikäli mielipiteiden johdosta kaavaan tehdään merkittäviä muutoksia, mielipiteestä, jossa muutosta on esitetty, voidaan keskustella kunta- tai maakuntahallituksessa. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja yleis- ja asemakaava kunnan valtuustossa.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 21. tammikuuta 2019 kello 14.05

Helsingin Jätkäsaareen on kaavoitettu tiivistä kantakaupunkia. Kaupunginosan maankäytön suunnittelua ohjaa vuonna 2006 voimaan tullut osayleiskaava.[1]

Maankäytön suunnittelulla Suomessa on tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Suunnittelua ohjataan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla sekä kaavoituksella. Niiden lisäksi maankäyttöä ohjataan kunnissa rakennusjärjestyksellä, maapolitiikalla sekä mahdollisilla erityisillä ohjelmilla.[2] Suunnittelun ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.[2]

Kaavoituksessa on kolme eri tasoa: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava ohjaa maakunnan alueidenkäyttöä ja on yleissuunnitelma yhdyskuntarakenteesta. Yleiskaava puolestaan osoittaa alueiden käyttöpäämäärät ja toimintojen sijainnit kunnan sisällä. Yksityiskohtaisin on asemakaava, jossa ohjataan rakentamista paikallisten olosuhteiden mukaan ja määritellään tarkasti, mitä saa rakentaa.[2] Periaatteena on, että suunnittelun tarkentuessa suunniteltava alue pienenee.

Ministeriöistä kaavoitukseen osallistuu useimmiten Ympäristöministeriö.

Suunnittelun tavoitteet

Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää:[3]

  1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista
  2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; muun muassa riittävän asuntotuotannon edellytyksiä
  3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista
  4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä
  5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä
  6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä
  7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista
  8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta
  9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
  10. palvelujen saatavuutta
  11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

Suunnittelun ohjaustasot

Kaavamuotojen keskinäinen pätevyys. Kaavahierarkiassa ylimällä tasolla ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Maakuntakaava ohjaa kunnan yleiskaavoitusta, joka taas toimii asemakaavoituksen perustana.[4]

Valtakunnan taso

Suomessa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat koko maan kaavoitusta ottaen huomioon muun muassa kansainvälisten sopimusten ja EU-direktiivien asettamat velvoitteet. Alueelliset ympäristökeskukset valvovat muun muassa tavoitteiden noudattamista kaavoituksessa.[5] Valtakunnantasolla pyritään myös eri alueiden tasapuoliseen kehittämiseen ja suunnitellaan esimerkiksi tiestöä, rataverkkoa, satamia ja voimalinjoja.

Maakunnan taso

Maakuntien liitot suunnittelevat maakuntakaavan ja ohjaavat kuntien välistä yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa.[6] Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnassa,[7] mm. tielinjauksia ja muita liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, sekä maiseman- ja luonnonsuojelua. Väliportaan suunnittelu toimii lähtökohtana kuntatason kaavoitukselle.

Kuntataso

Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta

Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat yleiskaava, asemakaava ja ranta-asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä ja valvovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita [8]. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.

  • Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti.[7] Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi osayleiskaavaksi. Se voi myös olla useamman kunnan yhteinen.[7] Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla sekä oikeusvaikutuksellinen että oikeusvaikutukseton.[9]
  • Asemakaavalla puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista.[7] Sekä yleis- että asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.[10] Kaavaprosessi voi yleensä viedä vuoden verran, joskus useitakin vuosia.
  • Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Kuntakeskusten ulkopuolisten ranta-alueiden asemakaavoitusta koskevat muusta asemakaavoituksesta poikkeavat säädökset ja käytännöt.[11]

Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen

Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.[13] Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavan siis täytyy olla ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistä ja kaavahankkeista ilmoitetaan usein esimerkiksi paikallisessa lehdessä.[14]

Kansalaiset voivat vaikuttaa maankäytön suunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin muun muassa:

  • osallistumalla viranomaisten järjestämiin kaavoitusta ja sen mahdollista ympäristövaikutusten arviointia koskeviin tilaisuuksiin, [15]
  • antamalla palautetta kaavoituksen eri vaiheissa tilaisuuksissa, kirjallisesti tai sähköisten kyselyiden ja palveluiden välityksellä, [15]
  • jättämällä lausunnon, mielipiteen tai muistutuksen kaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmaan, kaavaluonnokseen tai -ehdotukseen,[15]
  • olemalla yhteydessä päättäjiin tai viranomaisiin,
  • tekemällä lain vastaisesta kaavapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen [16] tai
  • osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan erilaisten yhteisöjen kautta tai oma-aloitteisesti.

Osallistuminen kaavaprosessin eri vaiheissa

Kansalaisten osallistumisesta maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa[17]. Laissa ja asetuksessa on esitetty yleisiä vaatimuksia vuorovaikutteiselle suunnittelulle sekä osallistumisen toteuttamiselle ja siitä tiedottamiselle. Kansalaisten osallistumisen tarkka vaihe, menettelyt ja aikataulut suunnitellaan kaavakohtaisesti. Suunnitelma esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka kaavoittava viranomainen laatii kaavan valmistelun aloitusvaiheessa[18]. Kirjallisen kaavalausunnon, -mielipiteen ja -muistutuksen laatiminen on muodoltaan vapaa, mutta se tulee tehdä viranomaisen asettamassa määräajassa.

Kaavan valmistelun aloitusvaihe

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan ja määritellään kaavoitettava kohde, kaavan tavoitteet, kaavoitusta varten tehtävät tai siinä hyödynnettävät selvitykset, vaikutusten arvioinnin toteuttaminen, kaavan keskeiset osalliset ja osallistamisen menettelyt sekä kaavan laatimisen aikataulu. Siinä määritellään myös kunkin kaavoitusprosessin kannalta ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen pyytää erikseen lausunnot osallisuus- ja arviointisuunnitelman luonnokseen, kaavaluonnokseen ja-kaavaehdotukseen[18].

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on vaikuttavinta silloin, kun se tapahtuu kaavoitusprosessin alkuvaiheissa. Kansalaisten on alkuvaiheissa mahdollista antaa kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon, sekä osallistua kaavaluonnosta koskeviin erilaisiin keskustelu- ja työpajatilaisuuksiin[19]. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan.

Kaavan valmisteluvaihe

Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jossa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset. Kaavoittava viranomainen ilmoittaa kuulutuksella kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville sekä oikeudesta mielipiteen jättämiseen. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.

Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan.

Kaavaehdotusvaihe

Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi. Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan kuitenkin julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja muille tahoille annetaan mahdollisuus jättää muistutus. Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.

Muutoksenhaku ja valittaminen

Maakunta- ja kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen, mikäli tehty kaavapäätös on jollain tapaa lainvastainen. Alueellisia hallinto-oikeuksia ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet. Valitusaika on 30 päivää alkaen hyväksymispäätöksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kaavan voimaantulo

Kaavan voimaantulosta kuulutetaan alueen kunnissa mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä ja kaavan hyväksymispäätöksen näin tultua lainvoimaiseksi.

Osallisten näkemysten huomioon ottaminen kaavaprosessissa

Vastaanottavan viranomaisen tulee lukea kaikki saadut muistutukset ja lausunnot sekä vastata mielipiteen esittäjille, miten tämän mielipide on otettu huomioon. Jätetyistä muistutuksista ja lausunnoista suositellaan laadittavaksi myös koosteet, joissa viranomaiset esittelevät, miten mielipiteet on otettu valmistelussa huomioon. Mikäli mielipiteiden johdosta kaavaan tehdään merkittäviä muutoksia, mielipiteestä, jossa muutosta on esitetty, voidaan keskustella kunta- tai maakuntahallituksessa. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja yleis- ja asemakaava kunnan valtuustossa.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Länsisataman kaavoitus www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 7.10.2016.
  2. ↑ a b c Maankäytön suunnittelu www.ym.fi. Ympäristöministeriö. Viitattu 7.10.2016.
  3. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 5§
  4. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§
  5. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 18§
  6. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 19§
  7. ↑ a b c d Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§
  8. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (21.4.2017/230): 2. luku, 18§
  9. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku ja 6.luku
  10. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku, 37§ ja 7. luku, 52§
  11. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 10. luku
  12. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§
  13. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§
  14. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§
  15. ↑ a b c Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  62 § sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895): 6.luku, 30 §, 30 a § ja 30 b §
  16. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (19.12.2017/976) : 25. luku, 188 §
  17. ↑ Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)
  18. ↑ a b Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku,  63§
  19. ↑ Tulkki, Katri; Vehmas, Anne: Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007, 2007.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maankäytön_suunnittelu_Suomessa&oldid=17867439”