Ero sivun ”Björn Westerlund” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, eston kiertoa (WPK)
Kumottu muokkaus 17857796, jonka teki 85.76.98.247 (keskustelu): Palautettu poistettu lähde.
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Nokia-executives-1966.jpg|thumb|right|Nokian johtoa vuonna 1966: kaupallinen johtaja Bengt Widing, hallinnollinen johtaja Jarl Hohenthal ja toimitusjohtaja, vuorineuvos Björn Westerlund.]]
[[File:Nokia-executives-1966.jpg|thumb|right|Nokian johtoa vuonna 1966: kaupallinen johtaja Bengt Widing, hallinnollinen johtaja Jarl Hohenthal ja toimitusjohtaja, vuorineuvos Björn Westerlund.]]
'''Björn Georg Wilhelm Westerlund''' ([[27. tammikuuta]] [[1912]] [[Hannover]], [[Saksan keisarikunta]] – [[11. maaliskuuta]] [[2009]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[diplomi-insinööri]], [[vuorineuvos]] ja [[Nokia (yritys)|Nokian]] entinen pääjohtaja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Otsikko=Nokian Nalle uskoi visioonsa | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=13.3.2009 | Sivut=10}}</ref> Hän oli myös hetken aikaa kauppa- ja teollisuusministeri [[Sukselaisen II hallitus|V. J. Sukselaisen II hallituksessa]] (19. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 1961).
'''Björn Georg Wilhelm Westerlund''' ([[27. tammikuuta]] [[1912]] [[Hannover]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[11. maaliskuuta]] [[2009]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[diplomi-insinööri]], [[vuorineuvos]] ja [[Nokia (yritys)|Nokia]]n [[pääjohtaja]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Otsikko=Nokian Nalle uskoi visioonsa | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=13.3.2009 | Sivut=10}}</ref> Hän oli myös hetken aikaa [[Suomen kauppa- ja teollisuusministeri|kauppa- ja teollisuusministeri]]nä ([[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|rkp.]]) [[Sukselaisen II hallitus|V. J. Sukselaisen II hallituksessa]] (19. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 1961) ilmeisesti epähuomiossa: [[Suomen perustuslaki]]na 1919-2000 toimineessa [[Suomen hallitusmuoto|Suomen hallitusmuodossa]] vuoteen 1991 saakka edellytettiin ministerin olleen syntyperäinen [[Suomen kansalaisuus|Suomen kansalainen]].<ref>[https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_232+1988.pdf 2.1.5 Kelpoisuus valtioneuvoston jäseneksi (s. 7-8)] 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö, 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu, Yleisperustelut, Hallituksen esitys Eduskunnalle tasavallan presidentin vaalitavan muuttamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 232/1988)</ref>


Westerlund valmistui diplomi-insinööriksi 1935 [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]]. Valmistuttuaan hän aloitti pitkän Nokia-uransa [[Suomen Kaapelitehdas| Suomen Kaapelitehtaalla]] laboratorioinsinöörinä 1936–1940, osastoinsinöörinä 1940–1947, teknisenä johtajana 1947–1956 ja [[Verner Weckman]]in seuraajana toimitusjohtajana 1956–1967. Westerlundin päätöksellä Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto 1960, joka oli ensimmäiset 15 vuotta tappiollinen.
Westerlund valmistui diplomi-insinööriksi 1935 [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]]. Valmistuttuaan hän aloitti pitkän Nokia-uransa [[Suomen Kaapelitehdas| Suomen Kaapelitehtaalla]] laboratorioinsinöörinä 1936-1940, osastoinsinöörinä 1940-1947, teknisenä johtajana 1947-1956 ja [[Verner Weckman]]in seuraajana toimitusjohtajana 1956-1967. Westerlundin päätöksellä Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto 1960, joka oli ensimmäiset 15 vuotta tappiollinen.


Kun Suomen Kumitehdas Oy, Suomen Kaapelitehdas Oy ja puunjalostus- ja voimayhtiö Nokia Ab fuusioituivat [[Nokia (yritys)|Oy Nokia Ab]]:ksi, tuli Westerlundista sen ensimmäinen pääjohtaja 1967. Hän jäi eläkkeelle 1977, mutta toimi vielä kaksi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Hän vaikutti myös keskeisesti [[Teollisuuden Voima]] Oy:n perustamiseen 1969 ja sen [[Olkiluoto|Olkiluodon]] ydinvoimalahankkeeseen. Ydinvoimala saatiin tilattua lännestä, kun Neuvostoliitto painosti tilaamaan idästä.
Kun Suomen Kumitehdas, Suomen Kaapelitehdas sekä puunjalostus- ja voimayhtiö Nokia fuusioituivat Nokiaksi, tuli Westerlundista sen ensimmäinen pääjohtaja 1967. Hän jäi eläkkeelle 1977, mutta toimi vielä kaksi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Hän vaikutti myös keskeisesti [[Teollisuuden Voima]]n perustamiseen 1969 ja sen [[Olkiluodon ydinvoimalaitos]]hankkeeseen. [[Ydinvoimala]]n käyttöyksiköt 1 ja 2 tilattiin [[Ruotsi]]sta, vaikka [[Neuvostoliitto]] painosti tilaamaan itseltään.


Westerlund oli [[TKY|Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan]] kunniajäsen, jolle ylioppilaskunta 16. marraskuuta 2002 myönsi ikiteekkarin arvonimen ja ketjun käyttöoikeuden. Tämä arvonimi on myönnetty vain kerran aiemmin.
Westerlund oli [[Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta|Teknilllisen korkeakoulu ylioppilaskunnan]] kunniajäsen, jolle ylioppilaskunta 16. marraskuuta 2002 myönsi iki[[teekkari]]n arvonimen ja ketjun käyttöoikeuden. Tämä arvonimi on myönnetty vain kerran aiemmin.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}


{{Viitteet}}
==Kirjallisuutta==

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Nimeke=Nokian Nalle. Vuorineuvos Björn Westerlundin elämänvaiheita | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19388-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Nimeke=Nokian Nalle. Vuorineuvos Björn Westerlundin elämänvaiheita | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19388-0}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

* [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002625219.html Björn Westerlundin muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]
* [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002625219.html Björn Westerlundin muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]
* [http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=599103 Jyrki Vesikansan kirjan arvostelu (Esko Rantanen).] Talouselämä.
* [http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=599103 Jyrki Vesikansan kirjan arvostelu (Esko Rantanen).] Talouselämä.
Rivi 22: Rivi 25:
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja
{{Edeltäjä-seuraaja
| Titteli = [[Nokia (yritys)|Nokia]]n pääjohtaja
| Logo =
| Kommentti = 1967-1977
| Edeltäjä = –
| Seuraaja = [[Kari Kairamo]]
| Titteli = [[Nokia (yritys)|Nokian toimitusjohtaja]]
| Kommentti = 1967–1977
| Seuraaja = [[Kari Kairamo]]
}}
}}

{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Ahti Karjalainen]]
| Edeltäjä = [[Ahti Karjalainen]]
|Seuraaja=[[Ilmari Hustich]]
| Eeuraaja = [[Ilmari Hustich]]
|Titteli=[[Suomen kauppa- ja teollisuusministeri]]
| Titteli = [[Suomen kauppa- ja teollisuusministeri]]
|Kommentti=1961}}
| Kommentti = 1961}}

{{Tynkä/Henkilö}}


{{AAKKOSTUS:Westerlund, Björn}}
{{AAKKOSTUS:Westerlund, Björn}}


[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Nokian henkilöstö]]
[[Luokka:Nokian henkilöstö]]

Versio 17. tammikuuta 2019 kello 17.24

Nokian johtoa vuonna 1966: kaupallinen johtaja Bengt Widing, hallinnollinen johtaja Jarl Hohenthal ja toimitusjohtaja, vuorineuvos Björn Westerlund.

Björn Georg Wilhelm Westerlund (27. tammikuuta 1912 Hannover, Saksa11. maaliskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, vuorineuvos ja Nokian pääjohtaja.[1] Hän oli myös hetken aikaa kauppa- ja teollisuusministerinä (rkp.) V. J. Sukselaisen II hallituksessa (19. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 1961) ilmeisesti epähuomiossa: Suomen perustuslakina 1919-2000 toimineessa Suomen hallitusmuodossa vuoteen 1991 saakka edellytettiin ministerin olleen syntyperäinen Suomen kansalainen.[2]

Westerlund valmistui diplomi-insinööriksi 1935 Teknillisestä korkeakoulusta. Valmistuttuaan hän aloitti pitkän Nokia-uransa Suomen Kaapelitehtaalla laboratorioinsinöörinä 1936-1940, osastoinsinöörinä 1940-1947, teknisenä johtajana 1947-1956 ja Verner Weckmanin seuraajana toimitusjohtajana 1956-1967. Westerlundin päätöksellä Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto 1960, joka oli ensimmäiset 15 vuotta tappiollinen.

Kun Suomen Kumitehdas, Suomen Kaapelitehdas sekä puunjalostus- ja voimayhtiö Nokia fuusioituivat Nokiaksi, tuli Westerlundista sen ensimmäinen pääjohtaja 1967. Hän jäi eläkkeelle 1977, mutta toimi vielä kaksi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Hän vaikutti myös keskeisesti Teollisuuden Voiman perustamiseen 1969 ja sen Olkiluodon ydinvoimalaitoshankkeeseen. Ydinvoimalan käyttöyksiköt 1 ja 2 tilattiin Ruotsista, vaikka Neuvostoliitto painosti tilaamaan itseltään.

Westerlund oli Teknilllisen korkeakoulu ylioppilaskunnan kunniajäsen, jolle ylioppilaskunta 16. marraskuuta 2002 myönsi ikiteekkarin arvonimen ja ketjun käyttöoikeuden. Tämä arvonimi on myönnetty vain kerran aiemmin.

Lähteet

  1. Vesikansa, Jyrki: Nokian Nalle uskoi visioonsa. Iltalehti, 13.3.2009, s. 10.
  2. 2.1.5 Kelpoisuus valtioneuvoston jäseneksi (s. 7-8) 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö, 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu, Yleisperustelut, Hallituksen esitys Eduskunnalle tasavallan presidentin vaalitavan muuttamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 232/1988)

Kirjallisuutta

  • Vesikansa, Jyrki: Nokian Nalle. Vuorineuvos Björn Westerlundin elämänvaiheita. Otava, 2004. ISBN 951-1-19388-0.

Aiheesta muualla

 

Nokian pääjohtaja
1967-1977
Seuraaja:
Kari Kairamo
Edeltäjä:
Ahti Karjalainen
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1961