Ero sivun ”Meromiktia” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Gagwef) ja palautettiin versio 15213590, jonka on tehnyt Urjanhai: viite kohdistuu todennäköisemmin lauseen osaan |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|300px|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|300px|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
||
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb|300px|[[Vähä-Pitkusta]] Somerolla.]] |
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb|300px|[[Vähä-Pitkusta]] Somerolla.]] |
||
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä |
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen [[täyskierto]]on. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden [[happikato]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin | Nimeke =Biologian sanakirja | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =442 | Selite =Uuudistetun laitoksen 2. painos | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava| Tunniste =ISBN 951-1-17618-8 | Kieli = }}</ref> |
||
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.<ref name= "JH">Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu =7 | Selite =Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Someron kaupunki | Tunniste = | www =http://www.somero.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/ilmastonmuutos/2006-02-24T09-33-3695.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi [[Pakasaivo]] [[Lapin maakunta|Länsi-Lapissa]] [[Muonio]]ssa<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/pakasaivo/geologinennahtavyysjahaltioidenkoti?inheritRedirect=true | Nimeke =Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti | Tekijä =Johansson, Peter | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> ja syvä harjujärvi [[Vähä-Pitkusta]] [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]]<ref name= "JH"/>. Niissä |
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.<ref name= "JH">Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu =7 | Selite =Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Someron kaupunki | Tunniste = | www =http://www.somero.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/ilmastonmuutos/2006-02-24T09-33-3695.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi [[Pakasaivo]] [[Lapin maakunta|Länsi-Lapissa]] [[Muonio]]ssa<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/pakasaivo/geologinennahtavyysjahaltioidenkoti?inheritRedirect=true | Nimeke =Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti | Tekijä =Johansson, Peter | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> ja syvä harjujärvi [[Vähä-Pitkusta]] [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]]<ref name= "JH"/>. Niissä meromiktialle tyypillisesti järven alusvesi on hapeton.<ref name= "JH"/><ref name="luontoon"/> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 12. marraskuuta 2018 kello 20.49
Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden happikato.[1]
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.[2] Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi Pakasaivo Länsi-Lapissa Muoniossa[3] ja syvä harjujärvi Vähä-Pitkusta Somerniemellä Somerolla Varsinais-Suomessa[2]. Niissä meromiktialle tyypillisesti järven alusvesi on hapeton.[2][3]
Lähteet
- ↑ Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin: Biologian sanakirja, s. 442. Uuudistetun laitoksen 2. painos. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b c Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. Teoksessa: Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma, s. 7. Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV. Somero: Someron kaupunki, 2005. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 30.8.2015).
- ↑ a b Johansson, Peter: Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 30.8.2015.