Ero sivun ”Sylvi Kunnas” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
130 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
lienee tarpeetonta mainita yksittäistä näyttelyä
(fix)
(lienee tarpeetonta mainita yksittäistä näyttelyä)
Kunnas syntyi Turussa ja opiskeli Turun piirustuskoulussa, jossa vallitsi modernismille suopea henki. Toisaalta vasta itsenäistyneen Suomen ilmapiirissä naisen ei ollut helppoa toimia taiteilijana <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Konttinen, Riitta| Nimeke =Naiset taiteen rajoilla: Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla | Vuosi = 2010 | Sivu =245 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija =Tammi | ISBN = 978-951-31-5365-86}}</ref>, ja Sylvi Kunnaskin siirtyi opiskelemaan Helsinkiin Taideteollisuuden keskuskoulun opettajalinjalle. Hänen ei kuitenkaan tiedetä koskaan suunnitelleen opettajaksi ryhtymistä, vaan hän jatkoi edelleen omaa taiteellista työtään. Pääkaupungissa Kunnas etsiytyi Helsingin modernistisiin piireihin ja liittyi [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallis-taiteelliseen toveriryhmään. Hänestä tulikin Tulenkantajien piirin keskeinen kuvataiteilija.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Konttinen, Riitta| Nimeke =Täältä tullaan! - Naistaitelijat modernin murroksessa | Vuosi = 2017 | Sivut =67-77 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Siltala | ISBN = 978-952-234-388-8}}</ref>
 
Sylvi Kunnas avioitui taidemaalari [[Wäinö Kunnas|Wäinö Kunnaksen]] (1896–1929), kanssa 1924 ja perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Perhevelvollisuudet katkaisivat Sylvi Kunnaksen opinnot mutta hän toimi edelleen aktiivisesti taitelijapiireissä ja jatkoi luovaa työtään ahkerana kuvittajana. Kunnas kuvitti albumeja, lehtiä ja kirjoja. 1920-luvulla ilmestyneen Tulenkantajat-lehden kuvituksista suurin osa oli Sylvi Kunnaksen käsialaa. Hänen päätyönsä kuvittajana on [[ Mika Waltari | Mika Waltarin]]n ja Olavi Laurin (oik. [[Olavi Paavolainen]]) runokokoelman ''[[Valtatiet]]'' (1928) kuvitus ja kansikuva. Kokoelma edustaa sekä runojensa että kuvituksen osalta urbaania futurismia ja koneromantiikkaa. Kansi on rohkean ekspressiivinen ja edustaa Suomessa harvinaista kansainvälistä Art Deco -tyyliä.
 
­Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|Einari J. Vehmaksen]] kanssa 1930, ja perheeseen syntyi vielä tytär. Vaikka perhevelvoitteet vaativat suuren osan ajasta, Kunnas toimi kuvittajana 1940-luvun lopulle saakka. Ulkomaisten esikuvien pohjalta hän kehitti tunnistettavan ja modernistisen tyylin, jonka tunnusmerkkejä olivat vapaamuotoinen kuva-ala, koristeellisuus ja varjostukseton, notkea tussiviiva. Hän erikoistui runouden kuvittamiseen ja teki kansikuvia mm. [[Elina VaaranVaara]]n, [[Edith SödergraninSödergran]]in ja tyttärensä [[Kirsi Kunnas|Kirsi Kunnaksen]] runokokoelmiin.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi kuvittajasta taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunki- ja luontokuvia sekä vaaramaisemia. Tulenkantajapiirissä muodostuneet ystävyyssuhteet säilyivät edelleen, merkittävimpinä Olavi Paavolainen, [[Helvi Hämäläinen]] ja runoilija ja kriitikko [[Lauri Viljanen]].
 
Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäi pois ajan avantgardesta. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943. Sylvi Kunnaksen ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vasta sodan jälkeen, vuonna 1948.
 
Sylvi Kunnaksen töitä on esillä Tampereen taidemuseossa näyttelyssä ''Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa'' 18.2.–28.5.2017.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Kunnas, Sylvi}}
[[Luokka:Suomalaiset kuvittajat]]
 
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Vuonna 1903 syntyneet]]

Navigointivalikko