Ero sivun ”Immi Hellén” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
+kuva |
p →Aiheesta muualla: Lisätty linkki |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
* Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48342 Project Gutenbergiltä] |
|||
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla] |
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla] |
||
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla] |
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla] |
Versio 4. lokakuuta 2017 kello 04.12
Ingeborg (Immi) Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi – 20. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset lastenlauluihin Suojelusenkeli ("Maan korvessa kulkevi lapsosen tie...") ja Pieni nokikolari ("Pieni nokipoika vaan..." - suomennos), joululauluun Joulukirkkoon ("Kello löi jo viisi, lapset herätkää”...) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), Oravan pesä ("Kas, kuusen latvassa oksien alla..."), Peipon pesä ("Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän"...), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.
Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi Vaasassa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.[1]
Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.[2] Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu. Ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.[3]
Lähteet
- ↑ Immi Hellen opettajana. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
- ↑ Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 27.7.2011.
- ↑ Immi Hellenin perintö. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja Project Gutenbergiltä
- Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla
- Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla
- Immi Hellén Kirjasampo.fi:ssä
- Jyväskylän seminaari 1863–1937 (matrikkeli), Valistus 1937