Ero sivun ”Polygeeninen ominaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Polygeeniset ominaisuudet ihmisellä: lähteetön pätkä pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Polygeeniset ominaisuudet''' ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden kehitystä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat [[geeni]]t. Toisin kuin yhden geenin määrittelemät ''kvalitatiiviset'' ominaisuudet (kuten [[Gregor Mendel]]in tutkimat suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys), polygeeniset ominaisuudet ovat usein ''kvantitatiivisia'' (kuten pituus ja paino). Tällaisten ominaisuuksien muuntelu ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, koska sen lisäksi että niiden syntyyn vaikuttaa useampia geenejä, ei useinkaan mikään geenien [[alleeli|alleeleista]] ole |
'''Polygeeniset ominaisuudet''' ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden kehitystä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat [[geeni]]t. Toisin kuin yhden geenin määrittelemät ''kvalitatiiviset'' ominaisuudet (kuten [[Gregor Mendel]]in tutkimat suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys), polygeeniset ominaisuudet ovat usein ''kvantitatiivisia'' (kuten pituus ja paino). Tällaisten ominaisuuksien muuntelu ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, koska sen lisäksi että niiden syntyyn vaikuttaa useampia geenejä, ei useinkaan mikään geenien [[alleeli|alleeleista]] ole [[epistaasi|epistaattinen]], vaan niiden vaikutus on summautuva. |
||
==Esimerkki polygeenisestä periytymisestä== |
==Esimerkki polygeenisestä periytymisestä== |
||
Versio 3. lokakuuta 2017 kello 19.12
Polygeeniset ominaisuudet ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden kehitystä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat geenit. Toisin kuin yhden geenin määrittelemät kvalitatiiviset ominaisuudet (kuten Gregor Mendelin tutkimat suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys), polygeeniset ominaisuudet ovat usein kvantitatiivisia (kuten pituus ja paino). Tällaisten ominaisuuksien muuntelu ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, koska sen lisäksi että niiden syntyyn vaikuttaa useampia geenejä, ei useinkaan mikään geenien alleeleista ole epistaattinen, vaan niiden vaikutus on summautuva.
Esimerkki polygeenisestä periytymisestä
Tavallinen esimerkki polygeenisestä ominaisuudesta on kasvin pituus. Esimerkkikasvin pituuteen vaikuttaa vain kaksi eri lokuksissa olevaa geeniä (A ja B) ja kaksi alleeliparia (Al, Ap ja Bl, Bp). Näistä Al ja Bl ovat lyhytkasvuisuuden ja Ap ja Bp pitkäkasvuisuuden alleeleja. Yksilö AlAlBlBl on noin 40 senttimetriä pitkä. Se edustaa lajin lyhintä tyyppiä. Ap ja Bp lisäävät yksilön 40 senttimetrin peruuspitutta kymmenellä sentillä. Näin yksilöt, joiden perimä on ApApBpBp ovat 80 senttimetrin mittaisia, ja pisimpiä lajissaan.
Kun kaksi ääripään tyyppiä risteytetään keskenään, ovat kaikki ensimmäisen polven yksilöt perimältään AlApBlBp, jotka kaikki edustavat keskiarvotyyppiä, eli ovat 60 senttimetriä pitkiä. Kun kaksi ensimmäisen polven yksilöä risteytetään, voidaan niiden jälkeläiset ryhmitellä viiteen eri pituusluokkaan. Jälkeläiset muodostavat ominaisuuksiltaan normaalin muuntelukäyrän eli Gaussin käyrän, jossa kummankin pään äärityyppejä on vähiten ja ensimmäisen polven kaltaisia keskiarvotyyppejä eniten.
Jos pituuskasvuun vaikuttavia geenejä olisi enemmän kuin kaksi, kuten todellisuudessa useimmiten on, olisi pituusluokkia vielä enemmän ja pituus muuntelisi vielä liukuvammin. Myös samassa lokuksessa olevia alleeleja voi populaatiossa segregoitua useampia kuin kaksi. Toki myös ympäristötekijät vaikuttavat kasvin kasvuun. Tyypillistä kvantitatiivisille ominaisuuksille kuitenkin on, että niiden yleisyyttä kuvaa Gaussin käyrä.