Ero sivun ”Näsiä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Kirjallisuutta: En kero Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 194.100.50.68 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 94.22.125.17 tekemään versioon. |
||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
[[Luokka:Myrkylliset kasvit]] |
[[Luokka:Myrkylliset kasvit]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
[[☆😨😨😠😠☆]] |
|||
Versio 20. syyskuuta 2017 kello 10.37
| Lehtonäsiä | |
|---|---|
_-_Keila_loomets.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Näsiäkasvit Thymelaeaceae |
| Suku: | Näsiät Daphne |
| Laji: | mezereum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Näsiä eli lehtonäsiä, riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.
Ulkonäkö
Lehtonäsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Lehtonäsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.
Levinneisyys
Lehtonäsiä on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Lehtonäsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.[2]
Käyttö
Lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.
Kasvintuhoojat
Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (Daphne mezereum)
- Laji.fi: Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
- [2] Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
- [3] Liber Herbarum II: Daphne mezereum
- United States Department of Agriculture (USDA): Daphne mezereum (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Daphne mezereum (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Daphne mezereum (mezereon) (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9