Ero sivun ”Tsearalenoni” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jü (keskustelu | muokkaukset) svg |
p Botti päivitti mallineen. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Orgaaninen yhdiste |
{{Orgaaninen yhdiste |
||
| nimi = Tsearalenoni |
|||
| iupac = 3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[''S''-(''E'')]-1''H''-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8''H'')-dioni |
|||
| kuva = Zearalenone.svg |
|||
| cas = 17924-92-4 |
|||
| kaava = C<sub>18</sub>H<sub>22</sub>O<sub>5</sub> |
|||
| massa = 318,36 |
|||
| tiheys = |
|||
| sulamispiste = 162-163 °C |
|||
| kiehumispiste = |
|||
| liukoisuus = |
|||
| smiles = CC1CCCC(=O)CCCC=CC2=CC(=CC(=C2C(=O)O1)O)O |
|||
}} |
}} |
||
'''Tsearalenoni''' usein myös '''zearalenoni''' (''3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni'') on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen [[laktoni]]. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. Tsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi [[Gibberella zeae]] ja [[Fusarium culmorumin]] [[home]]ista. Tsearalenonia voi löytyä [[maissi]]sta, [[kaura]]sta, [[ohra]]sta, [[vehnä]]stä sekä myös mm. [[soijapapu|soijapavuista]]. |
'''Tsearalenoni''' usein myös '''zearalenoni''' (''3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni'') on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen [[laktoni]]. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. Tsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi [[Gibberella zeae]] ja [[Fusarium culmorumin]] [[home]]ista. Tsearalenonia voi löytyä [[maissi]]sta, [[kaura]]sta, [[ohra]]sta, [[vehnä]]stä sekä myös mm. [[soijapapu|soijapavuista]]. |
Versio 31. elokuuta 2017 kello 14.28
Tsearalenoni | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | CC1CCCC(=O)CCCC=CC2=CC(=CC(=C2C(=O)O1)O)O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C18H22O5 |
Moolimassa | 318,36 g/mol |
Sulamispiste | 162-163 °C |
Tsearalenoni usein myös zearalenoni (3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni) on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen laktoni. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. Tsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi Gibberella zeae ja Fusarium culmorumin homeista. Tsearalenonia voi löytyä maissista, kaurasta, ohrasta, vehnästä sekä myös mm. soijapavuista.
Tsearalenonin terveysvaikutukset
Tsearalenonin akuutti toksisuus on alhainen useilla koe-eläimillä, mutta toksiini aiheuttaa muutoksia koe-eläinten lisääntymiselimissä. Pitkäaikaisessa kokeessa on tsearalenonilla on havaittu olevan hormonaalisia (estrogeenisiä) vaikutuksia: vähentynyttä hedelmällisyyttä, pienentyneitä poikuekokoja sekä hormonitoiminnan muutoksia. Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut tsearalenonin luokkaan 3, eli yhdisteeksi, jonka syöpävaarallisuutta ihmisille ei ole pystytty osoittamaan. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 tsearalenonin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,2 μg/kg rp. Yksi zearalenonin metaboliatuotteista on zeranoli (C18H26O5), jonka käyttö on kielletty kasvuhormonina EU-alueella vuonna 1988.
Lähteet
- Opinion of the Scientific Panel on Contaminants in the Food Chain on a request from the Commission related to Zearalenone as undesirable substance in animal feed 2004. EFSA. (englanniksi)
- Some Naturally Occurring Substances: Food Items and Constituents, Heterocyclic Aromatic Amines and Mycotoxins Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans 56.. 1993. IARC.
- Wijnands LM, van Leusden FM.: An overview of adverse health effects caused by mycotoxins and bioassays for their detection National Institute of Public Health and the Environment 2000: RIVM report 257852 004.
Aiheesta muualla
- Sari Peura: Mykotoksiinit, 5 Zearalenoni
- PubChem: Zearalenone (englanniksi)
- Zearalenone (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Zearalenone (englanniksi)
- ChemBlink: Zearalenone (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Zearalenone (englanniksi)