Ero sivun ”Kuvaputki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Nyttemmin [[nestekidenäyttö|nestekide]]- ja [[plasmapaneelinäyttö|plasmanäytöt]] ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan. |
Nyttemmin [[nestekidenäyttö|nestekide]]- ja [[plasmapaneelinäyttö|plasmanäytöt]] ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan. |
||
Vuosina 1974-80 Suomen valtio perusti ja laajensi kotimaista kuvaputkiteollisuutta. Valcosta odotettiin uutta aluevaltausta, joka olisi laajentanut kotimaista elektroniikkateollisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150983|nimeke=Pragmaattista talousnationalismia vai puhdasta idealismia? : Suomen valtion televisio- ja kuvaputkiteollisuus, globaalit markkinat ja taloudellinen integraatio poliittisena kysymyksenä 1974-1980.|tekijä=Vänttinen, Ville|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> |
Vuosina 1974-80 Suomen valtio perusti ja laajensi kotimaista kuvaputkiteollisuutta. Kuvaputkitehdas [[Valco|Valcosta]] odotettiin uutta aluevaltausta, joka olisi laajentanut kotimaista elektroniikkateollisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150983|nimeke=Pragmaattista talousnationalismia vai puhdasta idealismia? : Suomen valtion televisio- ja kuvaputkiteollisuus, globaalit markkinat ja taloudellinen integraatio poliittisena kysymyksenä 1974-1980.|tekijä=Vänttinen, Ville|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 11. elokuuta 2017 kello 12.58
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Päätettävä tehdäänkö artikkeli kuvaputkinäyttö vai kuvaputki vai molemmat ja muokattava sisältö päätöksen mukaiseksi |
Kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen elektroniputki, jota on 2000-luvun puoleen väliin saakka yleisesti käytetty näyttönä televisioissa ja tietokonenäytöissä sekä elektroniikan mittalaitteissa.
Kuvaputken takaosan elektronitykki lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan tyhjiössä joko sähkökentän avulla (esimerkiksi oskilloskoopeissa) tai magneettikentän avulla (esim. kuvaputkitelevisioissa ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.
Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa RGB-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä pääsemästä muille kuin kyseisellä suihkulla muodostettavaa väriä vastaaville loisteainepisteille. Maski toimii samalla kuvaputken anodina. Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia. Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Sonyn kehittämässä Trinitron-järjestelmässä elektronitykit ovat päällekkäin suoralla linjalla, jolloin reikämaskin sijaan voidaan käyttää niin sanottua rakomaskia.
Nyttemmin nestekide- ja plasmanäytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.
Vuosina 1974-80 Suomen valtio perusti ja laajensi kotimaista kuvaputkiteollisuutta. Kuvaputkitehdas Valcosta odotettiin uutta aluevaltausta, joka olisi laajentanut kotimaista elektroniikkateollisuutta.[1]
Katso myös
- ↑ Vänttinen, Ville: [epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150983 Pragmaattista talousnationalismia vai puhdasta idealismia? : Suomen valtion televisio- ja kuvaputkiteollisuus, globaalit markkinat ja taloudellinen integraatio poliittisena kysymyksenä 1974-1980.]