Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti 4 Wikidatan sivulle d:q3355952 siirrettyä kielilinkkiä |
p kh, lähde |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. [[Pesäpallo]]ssa lukkari tarkoittaa pelaajaa, joka syöttää lyöjille palloa, syöttäjää. }} |
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. [[Pesäpallo]]ssa lukkari tarkoittaa pelaajaa, joka syöttää lyöjille palloa, syöttäjää. }} |
||
'''Lukkari''' (alk. ruotsin klockare) |
'''Lukkari''' (alk. ruotsin ''klockare'') oli seurakunnan toimihenkilön nimitys, joka toimi ns. [[pappi|papin]] apulaisena<ref name=laihianhistoria>{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Luukko | Nimeke = Laihian historia II | Julkaisija = Vaasa Oy | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Vaasa | Sivu = 245 | ISBN = 951-99066-1-4}}</ref>, Lukkarin toimenkuvaan kuului kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin.<ref name=laihianhistoria/> Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin [[suntio]]lle. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata [[kanttori]]in. |
||
'''Unilukkariksi''' kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita [[jumalanpalvelus|jumalanpalvelukseen]] osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä |
'''Unilukkariksi''' kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita [[jumalanpalvelus|jumalanpalvelukseen]] osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus. |
||
Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] [[Seitsemän veljestä|Seitsemässä veljeksessä]]. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa. |
Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] [[Seitsemän veljestä|Seitsemässä veljeksessä]]. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
[[Luokka:Kirkolliset virat]] |
[[Luokka:Kirkolliset virat]] |
Versio 15. huhtikuuta 2017 kello 21.42
Lukkari (alk. ruotsin klockare) oli seurakunnan toimihenkilön nimitys, joka toimi ns. papin apulaisena[1], Lukkarin toimenkuvaan kuului kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin.[1] Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin suntiolle. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata kanttoriin.
Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus.
Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa.
Lähteet
- ↑ a b Armas Luukko: Laihian historia II, s. 245. Vaasa: Vaasa Oy, 1973. ISBN 951-99066-1-4.