Ero sivun ”Tavu (tietotekniikka)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p 8-tavuun mahtuu 2^8 arvoa, mutta 255 on 2^8 - 1. |
|||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää [[SI-järjestelmä]]n mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan [[binäärijärjestelmä]]n mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä. |
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää [[SI-järjestelmä]]n mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan [[binäärijärjestelmä]]n mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä. |
||
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. ''Kibitavu'' (''KiB'') on 2<SUP>10</SUP> = 1 024 tavua, ''mebitavu'' (''MiB'') 2<SUP>20</SUP> = 1 048 576 tavua ja |
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. ''Kibitavu'' (''KiB'') on 2<SUP>10</SUP> = 1 024 tavua, ''mebitavu'' (''MiB'') 2<SUP>20</SUP> = 1 048 576 tavua ja ''gibitavu'' (''GiB'') 2<sup>30</sup> = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät [[International Electrotechnical Commission|IEC]]:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.<ref>http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html</ref> |
||
Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi [[Microsoft Windows]]issa ja joissakin [[Linux]]in ohjelmistoissa, käytetään harhaanjohtavasti merkintänä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavusta (binäärinen megatavu eli mebitavu), jonka lyhenne on '''MiB'''. |
Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi [[Microsoft Windows]]issa ja joissakin [[Linux]]in ohjelmistoissa, käytetään harhaanjohtavasti merkintänä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavusta (binäärinen megatavu eli mebitavu), jonka lyhenne on '''MiB'''. |
Versio 24. tammikuuta 2017 kello 12.45
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tavun monikerrat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.
Tavun koko on kahdeksan bittiä. Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin yhä harvemmin käytettävä termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.
Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (28 arvoa). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.
Tavu lyhennetään tyypillisesti t[1] (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B[1] (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.
Tavun monikerrat
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan binäärijärjestelmän mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä.
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. Kibitavu (KiB) on 210 = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 220 = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 230 = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.[2]
Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi Microsoft Windowsissa ja joissakin Linuxin ohjelmistoissa, käytetään harhaanjohtavasti merkintänä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavusta (binäärinen megatavu eli mebitavu), jonka lyhenne on MiB.
Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseina sekä kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseina, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.
Katso myös
Lähteet
- Jaakohuhta, Hannu: Tietotekniikan sanakirja. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-456-1. (suomeksi, englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html
Aiheesta muualla