Ero sivun ”Helsingin sokeainkoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
Kh
Rivi 3: Rivi 3:


==Historia==
==Historia==
Ajatus sokeiden oppilaitoksen perustamisesta syntyi Suomessa sen jälkeen kun "kuuromykkäinkouluja" oli perustettu niin että niitä oli 1860-luvun alussa neljä. Aloitteentekijöinä olivat [[Uno Cygnaeus]] ja [[Carl Henrik Alopaeus]], jotka olivat ulkomailla tutustuneet myös sokeiden opetukseen. [[Mathilda Linsén]] ja [[Karl Mortimer Stenius]] lähtivät senaatin määrärahan turvin opintomatkoille merkittäviin sokeiden oppilaitoksiin, joista erityisesti vaikutteita saatiin [[Kööpenhamina]]sta ja [[Dresden]]istä. Linsén teki sitten kesäkuussa 1865 senaatille aloitteen ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja opetus alkoi väliaikaisena Blindanstalten i Helsingfors -nimisenä kouluna. Vuonna 1892 annetulla asetuksella opetus vakinaistettiin. Helsingin koulun yhteyteen perustettiin vuonna 1929 viisipaikkainen yksityinen sokeain lasten esikoulu.<ref name="diss">[http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=5&t=473 Moilanen, Aatu: "Otetaan vastuu omista asioista" Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865-1939, väitöskirja, tiivistelmä], viitattu 24.8.2012</ref>
Ajatus sokeiden oppilaitoksen perustamisesta syntyi Suomessa sen jälkeen, kun "kuuromykkäinkouluja" oli perustettu niin, että niitä oli 1860-luvun alussa neljä. Aloitteentekijöinä olivat [[Uno Cygnaeus]] ja [[Carl Henrik Alopaeus]], jotka olivat ulkomailla tutustuneet myös sokeiden opetukseen. [[Mathilda Linsén]] ja [[Karl Mortimer Stenius]] lähtivät senaatin määrärahan turvin opintomatkoille merkittäviin sokeiden oppilaitoksiin, joista erityisesti vaikutteita saatiin [[Kööpenhamina]]sta ja [[Dresden]]istä. Linsén teki kesäkuussa 1865 senaatille aloitteen ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja opetus alkoi väliaikaisena Blindanstalten i Helsingfors -nimisenä kouluna. Vuonna 1892 annetulla asetuksella opetus vakinaistettiin. Helsingin koulun yhteyteen perustettiin vuonna 1929 viisipaikkainen yksityinen sokeain lasten esikoulu.<ref name="diss">[http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=5&t=473 Moilanen, Aatu: "Otetaan vastuu omista asioista" Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865-1939, väitöskirja, tiivistelmä], viitattu 24.8.2012</ref>


Koulu toimi vuosina 1865–1872 Mellinin huvilassa [[Kaivopuisto]]ssa, 1872–1886 Konstantininkatu 22:ssa (nykyinen Meritullinkatu) ja 1886–1898 Maneesikatu 5:ssä [[Kruununhaka|Kruunun­haassa]].<ref>[http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-825-0/urn_isbn_952-458-825-0.pdf Aatu Moilanen, "Otetaan vastuu omista asioista", Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939, väitöskirja], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1898 se sai oman rakennuksen<ref name="diss"/> Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]] osoitteeseen Ensi linja 1. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Theodor Granstedt|Ernst Theodor Granstedt]].<ref>[http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Kokous-+ja+juhlapalvelut/Kokous-+ja+juhlatilat/Ensi+linja+Ykk_nen Kokous- ja juhlatilat. Hel.fi], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1972 Sokeainkoulu muutti [[Jyväskylä]]än<ref>[http://www.vsn.fi/arkisto.php?archive=1155808868&subaction=list-archive& Varsinais-Suomen näkövammaiset], viitattu 24.8.2012</ref>.
Koulu toimi vuosina 1865–1872 Mellinin huvilassa [[Kaivopuisto]]ssa, vuosina 1872–1886 Konstantininkatu 22:ssa (nykyinen Meritullinkatu) ja vuosina 1886–1898 Maneesikatu 5:ssä [[Kruununhaka|Kruunun­haassa]].<ref>[http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-825-0/urn_isbn_952-458-825-0.pdf Aatu Moilanen, "Otetaan vastuu omista asioista", Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939, väitöskirja], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1898 se sai oman rakennuksen<ref name="diss"/> Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]] osoitteeseen Ensi linja 1. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Theodor Granstedt|Ernst Theodor Granstedt]].<ref>[http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Kokous-+ja+juhlapalvelut/Kokous-+ja+juhlatilat/Ensi+linja+Ykk_nen Kokous- ja juhlatilat. Hel.fi], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1972 Sokeainkoulu muutti [[Jyväskylä]]än<ref>[http://www.vsn.fi/arkisto.php?archive=1155808868&subaction=list-archive& Varsinais-Suomen näkövammaiset], viitattu 24.8.2012</ref>.


Vuonna 1921 [[oppivelvollisuuslaki]] tuli koskemaan myös sokeita.<ref name="diss"/>
Vuonna 1921 [[oppivelvollisuuslaki]] tuli koskemaan myös sokeita.<ref name="diss"/>
Rivi 11: Rivi 11:
Vuosina 1865–1939 kouluun otettiin 401 oppilasta. Koulu oli [[sisäoppilaitos]]. Kielikiistojen vuoksi 1930-luvulla perustettiin ruotsinkielisille oma koulu.<ref name="diss"/>
Vuosina 1865–1939 kouluun otettiin 401 oppilasta. Koulu oli [[sisäoppilaitos]]. Kielikiistojen vuoksi 1930-luvulla perustettiin ruotsinkielisille oma koulu.<ref name="diss"/>


Koulun ensimmäinen johtaja oli Mathilda Linsén, joka kuoli seitsemän vuoden kuluttua. Vuodesta 1877 alkaen johtaja oli [[Hanna Maria Ingman|Hanna (Johanna) Maria Ingman]]. Sitä ennen koulu oli ollut seitsemän vuotta vailla johtajaa Linsenin kuoltua.<ref>[http://www.syry.fi/files/historiikki-tekstina-2010.doc Sokeain ystävät historiikki], viitattu 24.8.2012</ref> Ingman siirtyi johtajan tehtävästä syrjään 1903. Molemmat johtajat kohotettiin sokeiden äitihahmoiksi<ref name=Aino>[http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/sokeaino.pdf Kari Huuskonen, Sokeainopetuksen uranuurtajanaiset ja äitimyytti], Kasvatus ja aika 1/2007, viitattu 24.8.2012</ref>
Koulun ensimmäinen johtaja oli Mathilda Linsén, joka kuoli seitsemän vuoden kuluttua. Vuodesta 1877 alkaen johtaja oli [[Hanna Maria Ingman|Hanna (Johanna) Maria Ingman]]. Sitä ennen koulu oli ollut seitsemän vuotta vailla johtajaa Linsenin kuoltua.<ref>[http://www.syry.fi/files/historiikki-tekstina-2010.doc Sokeain ystävät historiikki], viitattu 24.8.2012</ref> Ingman siirtyi johtajan tehtävästä syrjään vuonna 1903. Molemmat johtajat kohotettiin sokeiden äitihahmoiksi<ref name=Aino>[http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/sokeaino.pdf Kari Huuskonen, Sokeainopetuksen uranuurtajanaiset ja äitimyytti], Kasvatus ja aika 1/2007, viitattu 24.8.2012</ref>.


Koulun toimintaa jatkaa [[Jyväskylän näkövammaisten koulu]].<ref>[http://www.silmatera.fi/tiedosto/st_110.pdf. Silmätera.fi], viitattu 24.8.2012</ref> Ruotsinkielinen opetus eriytyi lopullisesti koulusta 1960-luvulla<ref name=Aino/>. Se jatkaa edelleen Helsingissä nimellä Svenska skolan för de synskadade.<ref>[http://www.ksol.fi/lehti/nro7/sivu4.php Ksol.fi], viitattu 24.8.2012</ref>
Koulun toimintaa jatkaa [[Jyväskylän näkövammaisten koulu]].<ref>[http://www.silmatera.fi/tiedosto/st_110.pdf. Silmätera.fi], viitattu 24.8.2012</ref> Ruotsinkielinen opetus eriytyi lopullisesti koulusta 1960-luvulla<ref name=Aino/>. Se jatkaa edelleen Helsingissä nimellä Svenska skolan för de synskadade.<ref>[http://www.ksol.fi/lehti/nro7/sivu4.php Ksol.fi], viitattu 24.8.2012</ref>

Versio 29. heinäkuuta 2016 kello 21.27

Kankaankudontaluokka Sokeainkoulussa Ensi linjalla, 1972

Helsingin sokeainkoulu oli Suomen ensimmäinen sokeiden oppilaitos. Se aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1865 ruotsinkielisenä.

Historia

Ajatus sokeiden oppilaitoksen perustamisesta syntyi Suomessa sen jälkeen, kun "kuuromykkäinkouluja" oli perustettu niin, että niitä oli 1860-luvun alussa neljä. Aloitteentekijöinä olivat Uno Cygnaeus ja Carl Henrik Alopaeus, jotka olivat ulkomailla tutustuneet myös sokeiden opetukseen. Mathilda Linsén ja Karl Mortimer Stenius lähtivät senaatin määrärahan turvin opintomatkoille merkittäviin sokeiden oppilaitoksiin, joista erityisesti vaikutteita saatiin Kööpenhaminasta ja Dresdenistä. Linsén teki kesäkuussa 1865 senaatille aloitteen ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja opetus alkoi väliaikaisena Blindanstalten i Helsingfors -nimisenä kouluna. Vuonna 1892 annetulla asetuksella opetus vakinaistettiin. Helsingin koulun yhteyteen perustettiin vuonna 1929 viisipaikkainen yksityinen sokeain lasten esikoulu.[1]

Koulu toimi vuosina 1865–1872 Mellinin huvilassa Kaivopuistossa, vuosina 1872–1886 Konstantininkatu 22:ssa (nykyinen Meritullinkatu) ja vuosina 1886–1898 Maneesikatu 5:ssä Kruunun­haassa.[2] Vuonna 1898 se sai oman rakennuksen[1] Helsingin Kallioon osoitteeseen Ensi linja 1. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ernst Theodor Granstedt.[3] Vuonna 1972 Sokeainkoulu muutti Jyväskylään[4].

Vuonna 1921 oppivelvollisuuslaki tuli koskemaan myös sokeita.[1]

Vuosina 1865–1939 kouluun otettiin 401 oppilasta. Koulu oli sisäoppilaitos. Kielikiistojen vuoksi 1930-luvulla perustettiin ruotsinkielisille oma koulu.[1]

Koulun ensimmäinen johtaja oli Mathilda Linsén, joka kuoli seitsemän vuoden kuluttua. Vuodesta 1877 alkaen johtaja oli Hanna (Johanna) Maria Ingman. Sitä ennen koulu oli ollut seitsemän vuotta vailla johtajaa Linsenin kuoltua.[5] Ingman siirtyi johtajan tehtävästä syrjään vuonna 1903. Molemmat johtajat kohotettiin sokeiden äitihahmoiksi[6].

Koulun toimintaa jatkaa Jyväskylän näkövammaisten koulu.[7] Ruotsinkielinen opetus eriytyi lopullisesti koulusta 1960-luvulla[6]. Se jatkaa edelleen Helsingissä nimellä Svenska skolan för de synskadade.[8]

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_sokeainkoulu&oldid=15856320”