Oppivelvollisuuslaki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oppivelvollisuuslaki oli Suomen oppivelvollisuutta koskeva laki, joka vahvistettiin 15. huhtikuuta vuonna 1921. Suomeen laki oppivelvollisuudesta tuli eurooppalaisessa lainsäätämisympäristössä varsin myöhään, ja vain Belgiassa saatiin asiaa käsittelevä laki vielä Suomenkin jälkeen. Suomessa ei oppivelvollisuuslaki, toisin kuin melkein kaikissa muissa länsimaissa, aseta koulupakkoa, vaan säätää opittavaksi määrätyt muulla lainsäädännöillä ja asetuksilla määriteltävät asiat.

Nykyään Suomessa perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen teollinen nousu 1860-luvulta lähtien vaikutti suuresti myös maan sivistyksellisiin pyrkimyksiin ja kansan elinolosuhteisiin. Näin tulivat voimaan kieliasetukset, maakaupan vapauttaminen, kansakoulu sekä tietenkin maapäivien (valtiopäivien) säännöllinen toiminta. Uutta suomalaisessa yhteiskunnassa oli liikkuvuus, sillä palkollissäännöt olivat poistuneet ja ihmiset saivat vapaasti muuttaa niin maan sisällä kuin myös lähteä siirtolaisiksi. Koko kansakunta alkoi hitaasti mutta selkeästi kaupungistua.

Myös kansakoulujärjestelmä syntyi. Ensimmäisenä perustettiin Hausjärvelle Erkylän kartanoon kansakoulu vuonna 1856[1] ja ensimmäinen kunnallinen kansakoulu perustettiin Janakkalan Hamppulaan vuonna 1861[2] ja ensimmäinen sekä poikia ja tyttöjä samanaikaisesti opettava kansakoulu perustettiin Elimäen Mustilaan vuonna 1864[3]. Yleensä kansakoulut, varsinkin yhteiskunnan ylläpitämät, kokivat voimakasta vastustusta. Talonpojat eivät halunneet tehdä lapsistaan herroja ja kauhistelivat silloisen koulutuksen vaatimattomiakin kuluja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koko kansan koulu - 80 -vuotta oppivelvollisuutta. Suomen Kouluhistoriallinen Seuran vuosikirja 2001, Koulu ja menneisyys XXXIX. Opetushallitus. 2001. ISSN 0780-7694

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta.
  2. Kerkkonen, Veikko 1931 ja 1976, Janakkalan historia; Kerkkonen, Kaarlo 1911, Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista : Hamppulan kansakoulun 50-vuotisjuhlaan; Lehtiö, Ossi 2002, Kustaa Paturi. Maamies.
  3. Seppälä, Tapani ??, Mustilan kansakoulun historia 140 vuotta.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.