Ero sivun ”Villakärpänen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Aiheesta muualla ym
Rivi 16: Rivi 16:
| laji = ''major''
| laji = ''major''
| kaksiosainen = Bombylius major
| kaksiosainen = Bombylius major
| kaksiosainen_auktori =
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
| wikispecies = Bombylius major
| wikispecies = Bombylius major
| commonscat = Bombylius major
| commonscat = Bombylius major
}}
}}


'''Villakärpänen''' (''Bombylius major'') on [[Kärpäset|kärpäslaji]] [[Kimalaiskärpäset|kimalaiskärpästen]] (Bombyliidae) heimossa.
'''Villakärpänen''' (''Bombylius major'') on [[Kärpäset|kärpäslaji]] [[Kimalaiskärpäset|kimalaiskärpästen]] (''Bombyliidae'') heimossa.


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==


Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna kimalaista. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä [[kärsä|imukärsä]], suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä.
Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna [[kimalaiset|kimalaista]]. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä [[kärsä|imukärsä]], suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä.
== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
Rivi 33: Rivi 33:
== Käyttäytyminen ==
== Käyttäytyminen ==


Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa kukkien äärellä joista se imee mettä. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun toukka kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja hunajaa mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään.
Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa [[kukka|kukkien]] äärellä, joista se imee [[mesi|mettä]]. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun [[toukka]] kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja [[hunaja]]a, mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään.


== Lähteet ==
== Lähteet ==


* {{Kirjaviite|Tekijä = Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen | Nimeke = Pikkuötökättalossa ja puutarhassa| Vuosi = 2012| Sivu = 82| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-951-20-8012-0| Viitattu = 16.5.2016}}
* {{Kirjaviite|Tekijä = Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen | Nimeke = Pikkuötökättalossa ja puutarhassa| Vuosi = 2012| Sivu = 82| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-951-20-8012-0| Viitattu = 16.5.2016}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=134502 ITIS: Bombylius major] {{en}}


{{Käännös|:sv:Stor svävfluga}}
{{Käännös|:sv:Stor svävfluga}}

Versio 16. toukokuuta 2016 kello 22.17

Villakärpänen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eukaryota
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Osalahko: Muscomorpha
Heimo: Kimalaiskärpäset Bombyliidae
Suku: Bombylius
Laji: major
Kaksiosainen nimi

Bombylius major
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Villakärpänen Wikispeciesissä
  Villakärpänen Commonsissa

Villakärpänen (Bombylius major) on kärpäslaji kimalaiskärpästen (Bombyliidae) heimossa.

Ulkonäkö

Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna kimalaista. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä imukärsä, suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä.

Levinneisyys

Villakärpänen elää lauhkeilla alueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osissa Aasiaa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Käyttäytyminen

Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa kukkien äärellä, joista se imee mettä. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun toukka kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja hunajaa, mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään.

Lähteet

  • Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen: Pikkuötökättalossa ja puutarhassa, s. 82. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8012-0.

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Stor svävfluga

Malline:Tynkä/Hyönteiset