Ero sivun ”Villakärpänen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Aiheesta muualla ym |
||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| laji = ''major'' |
| laji = ''major'' |
||
| kaksiosainen = Bombylius major |
| kaksiosainen = Bombylius major |
||
| kaksiosainen_auktori = |
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758 |
||
| wikispecies = Bombylius major |
| wikispecies = Bombylius major |
||
| commonscat = Bombylius major |
| commonscat = Bombylius major |
||
}} |
}} |
||
'''Villakärpänen''' (''Bombylius major'') on [[Kärpäset|kärpäslaji]] [[Kimalaiskärpäset|kimalaiskärpästen]] (Bombyliidae) heimossa. |
'''Villakärpänen''' (''Bombylius major'') on [[Kärpäset|kärpäslaji]] [[Kimalaiskärpäset|kimalaiskärpästen]] (''Bombyliidae'') heimossa. |
||
== Ulkonäkö == |
== Ulkonäkö == |
||
Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna kimalaista. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä [[kärsä|imukärsä]], suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä. |
Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna [[kimalaiset|kimalaista]]. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä [[kärsä|imukärsä]], suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä. |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
== Käyttäytyminen == |
== Käyttäytyminen == |
||
Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa kukkien äärellä joista se imee mettä. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun toukka kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja |
Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa [[kukka|kukkien]] äärellä, joista se imee [[mesi|mettä]]. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun [[toukka]] kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja [[hunaja]]a, mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite|Tekijä = Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen | Nimeke = Pikkuötökättalossa ja puutarhassa| Vuosi = 2012| Sivu = 82| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-951-20-8012-0| Viitattu = 16.5.2016}} |
* {{Kirjaviite|Tekijä = Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen | Nimeke = Pikkuötökättalossa ja puutarhassa| Vuosi = 2012| Sivu = 82| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-951-20-8012-0| Viitattu = 16.5.2016}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=134502 ITIS: Bombylius major] {{en}} |
|||
{{Käännös|:sv:Stor svävfluga}} |
{{Käännös|:sv:Stor svävfluga}} |
Versio 16. toukokuuta 2016 kello 22.17
Villakärpänen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eukaryota |
Kunta: | Eläimet Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Osalahko: | Muscomorpha |
Heimo: | Kimalaiskärpäset Bombyliidae |
Suku: | Bombylius |
Laji: | major |
Kaksiosainen nimi | |
Bombylius major |
|
Katso myös | |
Villakärpänen (Bombylius major) on kärpäslaji kimalaiskärpästen (Bombyliidae) heimossa.
Ulkonäkö
Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna kimalaista. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä imukärsä, suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä.
Levinneisyys
Villakärpänen elää lauhkeilla alueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osissa Aasiaa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Käyttäytyminen
Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa kukkien äärellä, joista se imee mettä. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun toukka kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja hunajaa, mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään.
Lähteet
- Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen: Pikkuötökättalossa ja puutarhassa, s. 82. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8012-0.
Aiheesta muualla
- ITIS: Bombylius major (englanniksi)