Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen

Arkistoidut vanhemmat keskustelut

• Arkisto 1
• Arkisto 2
• Arkisto 3
• Arkisto 4
• Arkisto 5

B-särmä

Kuvan kuutioon ei ole merkitty särmää b, joten ehkä tekstiä voisi muotoilla tai yrittää piirtää toisen kuution. --Pxos (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 17.59 (EET)

Luulatvasti se on toisesta artikkelista siirretty kuva ja kuvatekstiin on jäännyt poistettavaksi tarkoitettu lause.--J Hokkanen (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 22.04 (EET)

Pisteenviilausta

Yksiköitä ei pitäisi kirjoittaa yhteen, jos yhdistelmä ei ole ehdottoman yksiselitteinen - esim. artikkeli Johdannaissuure. mm on millimetri eikä metri toiseen. ms on paremminkin millisekunti kuin metrisekunti. Käytä yksiköiden väleissä kertopistettä, koska se tekee merkinnästä yksikäsitteisen (m·m ja m·s) ja samalla yksiköt ovat helpommin luettavia (mieluummin kg·m/s kuin kgm/s).

Yleisemmällä tasolla tuon artikkelin Johdannaissuure idea on erinomainen - saadaan havainnollistettua kuinka pituusta päästää tilan käsittelyyn, pituudesta + ajasta päästään liiketiloihin jne. :) --Aulis Eskola (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 17.53 (EET)

Teitkin suuren remontin artikkeliin. Ymmärrän näkökulmasi hyvin, kun katsoin tapaukset läpi. Tämä versio on paljon yksiselitteisempi kuin aikaisempi. --J Hokkanen (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 20.46 (EET)

Reitit ja osa-alueet

Kun luotiin artikkeli Vanajaveden-Pyhäjärven alue ja jos luodaan sitä vastaava luokka Luokka:Vanajaveden-Pyhäjärven alue, niin ajankohtaistuu kysymys, mitä tehdään luokalle Luokka:Vanajaveden reitti. Vanajaveden reittiinhän kuuluu artikkelissa nyt olevan määritelmän mukaan osa Vanajaveden-Pyhäjärven alueesta ja Vanajan reitin valuma-alue kokonaan.

Vaikuttaisi, että oikea periate olisi jättää pois reittejä vastaavat luokat sikä mukaa kuin luodaan osa-alueita vastaavia luokkia. Monien osa-alueiden nimissähän reittien nimet kuitenkin säilyvät. Näin siis tässäkin luokan Luokka:Vanajaveden reitti voisi poistaa viimeistään silloin, kun on luotu luokat Luokka:Vanajaveden-Pyhäjärven alue ja Luokka:Vanajan reitin valuma-alue (johon kuuluu vain osa luokan Luokka:Vanajaveden reitti sisällöstä, kun osa on luokassa Luokka:Vanajaveden-Pyhäjärven alue).--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 21.13 (EET)

Ikaalisten reitti vaikuttaisi kuuluvan kokonaan Ikaalisten reitin valuma-alueeseen, jossa ei tätä ongelmaa ole. Koska nyt syntyy päällelläisyyksiä ja sitä sekavalta vaikuttava vesistöjen esittely nyt ei kaipaisi, ehdotan SIIRTYMISTÄ vesitöjen luokitteluun sillä periaatteella, jota on sovellettu Kokemäenjoen valuma-alueen muissa alakohteissa. Tiukka luokittelu on mielestäni parasta maantieteessä, missä valuma-alueilla on maantieteellinen merkityksensä. Mielestäni "reitti"-sanalla tarkoitetaan voittopuolisesti ihmisten liikkumiseen ja matkaustamiseen liittyvänä määreenä, eikä veden luontaiseen valumisreittiin. Ihmisten liikkumisesta voisi kirjoitella omat jutut, koska vesistöjen kanavointi ei lisää merkittävästi veden juokutuksia tai muuta veden virtauksia merkittävästi. En näe mitään syytä pitäytyä muissa luokittelutavoissa. --J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 16.53 (EET)

Joo, luulen että näin kannattaa tehdä sitä mukaa kun luokittelu etenee. Tuo järvireitti on kyllä tuttu kansakoulun maantiedosta (kaivoin omani joskus esille, ja huomasin että kirjan oli tehnyt itse Väinö Auer), mutta kun luokituksessa siirrytään tähän osa-aluejakoon, niin ristikkäiset luokitukset on paras poistaa. Reittien artikkelit voi sitten luokitella niihin luokkiin joihin ne valuma-alueluokituksessa kuuluvat, esim. Vanajaveden reitti kahteen alueeseen ja ehkä mainita sopivissa osa-alueiden artikkeleissa. Ja monet reitithän yhtyvätkin sopivasti valuma-alueisiin.

Oma lukunsa on sitten valmisteilla oleva uusi valuma-aluejako, mutta en tiedä onko sen numerointiperiaatetta edes vielä avattu missään. Joka tapauksessa siihen voi siirtyä vasta kun se otetaan käyttöön, ja kun sen tarkkaa numerointisysteemiä ei ole taidettu vielä julkaista missään, niin siitä ei vielä taida pystyä muodostamaan edes ennakkokäsitystä. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 20.27 (EET)

Pitäisikö järvien numerointi liittää silloin mukaan järvien tietolaatikohin? --J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 22.29 (EET)

Sehän olisi periaatteessa mahdolista jo nyt, niin kuin on tehtykin järviwikissä ja mahtoiko olla myös sv-wikin järviartikkeleissa sikäläisillä numeroilla. Kun ei ole tiedossa muuttuuko numerointi ja miten, niin vaikea arvioida tarkemmin. Käyttäjä:Makele-90 on kai kannattanut vesistöalueiden numeroiden käyttöä ja käyttänyt niitä itse, niin kuin myös olet tainnut tehdä omissa vesistöalueartikkeleissasi, mutta toistaiseksi järviartikkeleissa numeroita ei ole taidettu juuri mainita. Se on kai harkinta- ja valintakysymys. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 07.11 (EET)

Kaiken tämän jälkeen vielä kysyn, oletko aloittamassa Vanajaveden-Pyhäjärven alueen kirjoittamisen? Itse aion kirjoittaa Ikaalisten reitin valuma-alueen loppuun. Voisin kuitenkin antaa käyttöösi excel-taulukon ja artikkelipohjan luontitaulukon, jolla saa 1800 merkkiä sisältävän artikelin alkutekstin ja tietolaatikon täytettynä oikeilla tiedoilla. Käytän sitä, jotta hermoja ei kuluisi liikaa ja jotta tärkeimmät tiedot olisivat oikeita. Hintana on järviartikkeleiden tiettyjen osien samankaltaisuus.--J Hokkanen (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.42 (EET)

Lisäys: Esimerkiksi tältä näyttää Heinilampi, ennen kuin aloitan sen kirjoittamisen. --J Hokkanen (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.44 (EET)

En varmaan ehdi aloittaa tuota saati että ehtisin tehdä loppuun. Tuo tekninen menettely on kyllä kiinnostava, mutta en ehdi perehtyä siihenkään nyt sen paremmin. Viime syksynä Wikimedia Ruotsi järjesti bottiakatemian. Jos sellainen tulee vielä joskus uudestaan niin se sopisi sinulle luultavasti mainiosti. Tuosta ei ole pitkä matka botin käyttöön. Lähinnä ajattelin, että jos joku vapaahetki jää, niin voisin luokitella olemassaolevia artikkeleita nyt kun tuo yksi jakoalueartikkeli luotiin, mutta on hyvin epävarma, ehdinkö sitäkään.

Omalla täysmanuaalisella proosatekniikallani aloitin Paimionjoen ja Kokemäenjoen välillä valuma-aluetta vaihtavien kolmen lammen artikkelit: Hakolammi, Kailaanlammi, Karkonlammi. Kun niissä vanha vesistöaluejako sisälsi selkeän virheen (= valuma-alue oli 1990-luvulla digitoitu peruskartan pienennöksiltä väärin, vastoin itse karttaa), niin katsoin, että näin selkeän virheen voi korjata. Myös Hevonlinnanjärvi vaihtaa uudessa valuma-aluejaossa vesistöä ja kirjasin tämänkin tiedon artikkeliin mutta en vaihtanut vielä luokkaa. Artikkelin Koski Tl aiheesta muualla -osiossa on myös julkaisu, jolla Hevonlinnanjärvestä saisi vähän lisätarinaa. Tässäkin vanha valuma-aluejako on digitoitu vastoin digitointiajankohdan peruskartassa korkeuskäyristä luettavissa ollutta vedenjakajaa, ja kun uusi valuma-aluejako on muodostettu laserkeilastusta korkeusmallista, niin se korjaa tämän virhetyypin.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 22.05 (EET)

Loin nyt luokan Luokka:Vanajaveden-Pyhäjärven alue. Nyt on siis viimeinen hetki harkita, luokitellaanko järvireittiluokat pois vai säilytetäänkö ne vesistöalueluokkien rinnalla. Rinnalla säilyttäminen onnistuisi siten, että luotaisiin luokka Luokka:Kokemäenjoen vesistön vesireitit, ja siellä olisi vanha luokittelu rinnakkaisena. Taitaa kuitenkin olla, niin kuin esitit ylempänä, että parempi on uudelleenluokittelun myötä luopua vanhoista järvireittiluokista ainakin silloin jos ne eroavat osa-alueluokista, ja varmaan muutenkin.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 12.26 (EET)

kannatan, sillä se (ehkä vain) hämmentää ihmisiä. Reitit voisivat olla ennemminkin artikkeleita.--J Hokkanen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 12.33 (EET)

Järvien ja lampien nimet

Kun tuli puheeksi järvien ja lampien nimet ja nimettömyys, niin laitan tästä pari linkkiä Finna-hausta, joka löytyy myös artikkelin tämän artikkelin Aiheesta muualla -osiosta (näköjään muuten en ole osannut rajata hakua oikein, joten tulos voi olla epätäydellinen):

• https://www.finna.fi/Record/arto.52168 Loimijoen nimestä
• https://www.finna.fi/Record/arto.61792 Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä

--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 11.42 (EET)

Hienoa, alkaa heti "historian liikavarvasta" nykimään. --J Hokkanen (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 12.02 (EET)

Yksikkövektori

Moi, korjasin vähän yksikkövektorin kuvatekstiä. Aiempi kuvateksti antoi ymmärtää, että ko. avaruudessa olisi vain kaksi yksikkövektoria. Yritin löytää Commonsista tähän paremmin sopivaa kuvaa, jossa näkyisi useampia erisuuntaisia yksikkövektoreita (origosta yksikköympyrälle), mutta ei osunut haaviin. --Jmk (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 07.53 (EET)

Korjasin myös kyyhkyslakkaperiaatteen kuvatekstiä. Periaate toimii vain yhteen suuntaan, se ei takaa sitä, että jos koloja on riittävästi niin kyyhkyset menisivät eri koloihin. Se takaa vain sen, että jos koloja ei ole tarpeeksi, niin sitten on mahdotonta kyyhkysten mennä kaikkien eri koloon. --Jmk (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 12.17 (EET)

Viikon 5 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 05 kilpailussa vuonna 2016. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|hopea|viikko=05|vuosi=2016}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Siemenkasvit. Onnea matkaan! Terveisin Pxos ja UKBot (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 16.44 (EET)

Lukuartikkelit

Keskustelussa Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Lukuartikkelit ja vuosilukuartikkelit on keskustelua kokonaislukuja käsittelevistä artikkeleista. En tiedä onko matematiikkaan perehtyneellä aiheeseen lisättävää, muta linkitän varalle.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 09.07 (EET)

Jakokunta ym.

Tieteen termipankissa on näköjään erittäin hyviä artikkeleita aiheesta kiinteistöjärjestelmä. Siellä selostetaan mm. kyläjärjestelmä, jakokunta isojako jne. Tämä siis säästää matkan TKK:n kirjastoon tai Fennica-kokoelmaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 19.40 (EET)

Kiitos. Onko näihin olemassa malline viittaamaan suoraan ko. sivulle?--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 22.35 (EET)

Ei taida olla, sivun alalaidassa on kyllä viitemalli. Itse asiassa kansalaisen karttapaikkakin kaipaisi mallinetta. --Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 07.24 (EET)

Totta. Kun se palvelu joskus muuttuu, voisi viitemalline olla botilla helpompi muuttaa.--J Hokkanen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 08.33 (EET)

Kokemäenjoen linnat

Laitetaan tännekin, jos kokemäkeä tuntevana arkeologia-aiheiden muokkaajana osaat kommentoida: Täällä on keskustelua, kun on tullut luoduksi päällekkäisiä artikkeleita eräistä kokemäenjoen linnoista. Ainakin joitain noista vanhemmista versioista on aloittanut Käyttäjä:Joe K., jolle jo vinkkasinkin. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 13.35 (EEST)

Kokemäen linnaan liittyy enemmän tarinoita kuin tutkittua tietoa. En ymmärrä, miksi ketään (rajhoittajaa) ei kiinnnosta saaren historia. Sillä olisi annettavaa seudun keskiajan ymmärtämiselle. Jään itse odottamaan, mitä paikalliset viisaat saavat aikaan.--J Hokkanen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 17.44 (EEST)

Alettiin saada järjestystä noihin linnaluotoihin. Yksi esiintynyt väärinkäsitys luodoista sai ajatukset solmuun... --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 23.37 (EEST)

Vaaniin Neittamo

Vaaniin Neittamo -artikkelissa mainitaan alueen toisiksi nimiksi Neittamo ja Neittamojärvi. Tarkoittavatko nuo nimet nyt ihan varmasti tuota kuivattua järveä. Paikkakuntalaisena olen aina ajatellut Neittamon tarkoittavan kylää ja Neittamojärven nykyistä järveä. Puhekielessä järveäkin kutsuttiin Neittamoksi - "Mennään Neittamolle uimaan." --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 23.37 (EEST)

Siis, oletko Savikon perältä vai Sorkkisista? Itse uin Neittamolla eli Neittamojärvellä Savikon perällä enkä ikinä käynnyt toisella Neittamolla. Asuin Savikolla noin kilometrin koulukeskuksesta ja ympyräni olivat pienet. Artikkelin nimet on poimittu eri teksteistä. Toivottavasti eivät ole "keksittyjä" tai pienen piirin käyttämiä.--J Hokkanen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 23.44 (EEST)

Olen Lapista, nykyiseltä Raumalta. Käytiin uimassa välillä siinä Neittamojärven etelärannalla - siellä on joidenkin lappilaisten mökkejäkin. Ajeltiin sinne Kodiksamin kyläaukealta lähtevää tietä pitkin.

Sitä vaan noista paikannimistä ihmettelin, että miten aikoinaan kahta eri paikkaa, jonka sijaitsevat noin 6km etäisyydellä toisistaan, olisi voitu kutsua samalla nimellä - siis Neittamoksi / Neittamojärveksi. Halusin vain varmistella, ettei paikat ole sekaantuneet keskenään... --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 00.13 (EEST)

Luulen, että kun kylien rajat kulkivat itä-länsisuunnassa ja vain oman kylän alueen paikoja sai koluta, olivat nimetkin oman kylän väelle tarkoitettuja. Kummassakin niitettiin heinää ja ruokoa karjalle. Siitä ne Neittamot saivat nimensä.--J Hokkanen (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 00.27 (EEST)

En ole kotoisin tuolta päinkään, mutta sieltä mistä olen kotoisin, tunnen ilmiön, joka on lähteistä joihinkin järviartikkeleihin dokumentoitukin, että jos joku järvi sijaitsee esimerkiksi juuri kylien rajalla, niin toisen kylän asukkaat kutsuvat sitä yhdellä nimellä ja toisen kylän asukkaat toisella. Näin esim. kartassa oleva nimi Nummijärvi (Salo) on pelkästään kuusjokelaisten ja Salolaisten käyttämä, kun taas somerolaiset vanhastaan ovat käyttäneet samasta järveä pelkästään nimeä Kerkolanjärvi. Lisäksi joistain järvistä voi olla samallakin paikkakunnalla eri nimiä, niin kuin esim. on kirjattu paikkakunnalta kotoisin olleen biologin Tauno Toivosen julkaisemana tietona artikkelissa Levo-Patamo. Noissa olen ainakin itse menetellyt niin, että olen pyrkinyt nimeämään artikkelin karttapaikan mukaan ja kertonut muut lähteistä ilmenevät nimet viitteistetysti suluissa perässä. Jos tutkii jotain aluetta lisäksi nimitoimiston nimilipuilta tai on kuullut paikallista nimien käyttöä, niin variaatio kasvaa edelleen. Yksikin nimi isoisäni minulle lapsena kertomana tarkoitti eri asiaa kuin mitä äitini äidin äiti oli kertonut siitä nimienkerääjälle nimilipussa, mutta luultavasti äitini äidin äiti sukupolvea vanhempana ja useamman polven paikallisena oli paremmin oikeassa, kuin isoisäni joka oli muuttanut samaan osaan pitäjää vanhempiensa mukana vasta mitä lie kymmenvuotiaana.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 11.35 (EEST)

Joet ovat samanlaisia. Joella on omalla paikkakunnalla oma nimensä. Joen kulkua seuraamalla sen nimi vaihtuu kunnan rajalla tms.--J Hokkanen (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 11.42 (EEST)

Tämän ilmiö, että samalla vesistön osalla on monia eri nimiä, on varsin yleinen - on eri nimiä eri ihmisryhmien käyttämänä ja eri aikoina.

Ihmettelin lähinnä sitä, miksi kahta paikkaa olisi kutsuttu samalla nimellä. Ei kait maastonmuodot ole sellaisetkaan, että järvet olisivat voineet olla lähivuosisatoina yhtä allasta. Hokkanen tuossa kait viittaa siihen, että nimi Neittamo olisi juontunut jotenkin niittämisestä...

Artikkelin Vaaniin Neittamo nettilähde muuten kertoo nimen olleen Neitamonjärvi muodon Neittamojärvi sijaan. Näiden voimakkaan murrealueen nimien kirjoitusasu on vähän horjuvaa. Minun aikanani tuo järven nimi on lausuttu niin, että siinä on varmasti kuulunut kaksi t-kirjainta - voi olla että jopa kolme t-kirjainta ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 12.25 (EEST)

Tämän nimenomaisen tapauksen substanssiin tai edes teoriaan en toispaikkakuntalaisena ja toismaakuntalaisena ota mitään kantaa. --Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 12.30 (EEST)

Viittausvirhe

Terve! Tässä artikkelissasi Janan keskipiste on viittausvirhe, haluaisitko selvittää sen? Palosirkka (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 14.50 (EEST)

Jaollisuus

Hei, Kyselit lähteitä artikkeliin aiheesta jaollisuus. Kahdesta tietosanakirjasta löytyi asiasta kirjoitettua. Artikkeli ehkä pitäisi olla nimellä jaollisuus (matematiikka) kun sanalla on useampiakin merkityksiä. Laitan tähän liitteeksi asiasta löytämääni. Lainaukset voinee poistaa sen jälkeen kun olet mahdollisesti niillä lähteistänyt. Tekijänoikeudellisista syistä lienee viisasta. --Fisuaq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 20.11 (EEST)

Jostain syystä lainaukset eivät näy normaalisti sivulla. Kun niitä katsoo wikitekstinä ne näkyvät asianmukaisesti. --Fisuaq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 20.18 (EEST)

jaollisuus —1. jaollisuus, Filosofiassa aineen rajaton jaollisuus tai jaottomuus on luonnonfilosofian vanhimpia kysymyksiä. Varhaisten kreikk. ajattelijoiden atomiopin mukaan aine on muodostunut pienistä jaottomista perusosasista, atomeista, mikä loogisesti on yksinkertaisempi hypoteesi kuin jaollisuus. —2. jaollisuus, Matematiikassa se kokonaisluvun tai polynomin ominaisuus, että se on yhtä suuri kuin tiettyjen toisten kokonaislukujen tai samojen muuttujien toisten polynomien tulo. Kokonaisluku (tai polynomi) a on jaollinen toisella kokonaisluvulla (polynomilla) b, jos on olemassa sellainen kokonaisluku (polynomi) c, että a = b · c. Esim. kokonaisluku 12 on jaollinen 3:lla, koska 12 = 3 · 4. Jaollisuudessa ei oteta huomioon sitä, että jokainen luku ja polynomi on jaollinen ykkösellä ja itsellään. Jaollisuuden käsite on merkityksetön rationaalilukujen (murtolukujen), reaalilukujen ja kompleksilukujen piirissä, jossa jokainen luku on jaollinen jokaisella muulla (paitsi nollalla). —3. jaollisuus, Kielitieteessä se eräiden substantiivien ominaisuus, että niiden tarkoite voidaan ajatella jaetuksi osiin, jotka säilyttävät kokonaisuuden laadun, esim. vesi (ainesana), männikkö (ryhmäsana), hyvyys (abstraktisana) ja kirjat (monikkomuoto). —CD Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: jaollisuus. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8.

jaollisuus, kokonaisluku (tai polynomi) A on jaollinen toisella kokonaisluvulla (tai polynomilla) 8, jos A = 8 x C, jossa C on kokonaisluku (tai polynomi). Esim. 56 on jaollinen 7:llä, koska 56 = 7 x B. —Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. Artikkeli: jaollisuus, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm.. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 9511151398.

Totta, vaikka ne ovatkin tekstissä, ei ne tulostu sivulle. Kiitos sitaateista, voin etsiä muitakin lähteitä. Itselläni ei ole tuota sanakirjaa.--J Hokkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 20.27 (EEST)

Ok. Pientähän tämä. Nämä ovat kaikki mitä näistä kahdesta tietosanakirjasta hakusanalla jaollisuus löytyi. --Fisuaq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 20.49 (EEST)

Kiitos on silti paikallaan!! --J Hokkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 21.17 (EEST)

Karttalähteet

Lisäsin artikkeliin Pyntösjärvi lähteeksi isonjaon karttoja ja venäläisiä topografikarttoja. Niillä voi joissain tapauksissa tarkentaa tai varmentaa tai täydentää luotettavuudeltaan heikon ja ja usein eri aikaisia tietoja sisältävän Kalmbergin kartan tietoja. Kun maanmittaustoimitusten uudistukset ovat netissä koko Turun ja Porin läänistä, niin satakuntalaisittain niitä on aika hyvin. Samoin venäläinen topografikartta on Satakunnasta lukuunottamatta koillisosaa maakunnasta. Ja lisäksi ne on myös nytemmin ladattu commonsiin, jolloin on mahdolista myös cropata detaljikuvia. (Sitä en tuossa nyt kuitenkaan tehnyt.) --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2016 kello 14.24 (EEST)

Tarkoitatko, että kartasta rajataan vain järven lähiympäristöä näkyviin?--J Hokkanen (keskustelu) 12. huhtikuuta 2016 kello 16.08 (EEST)

Se on mahdollista, mutta en tiedä maksaako se aina käytännössä vaivaa. lisenssin perusteella se on mahdollista.--Urjanhai (keskustelu) 13. huhtikuuta 2016 kello 14.02 (EEST)

Samaa mieltä.--J Hokkanen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2016 kello 14.30 (EEST)

Joissakin hyvissä ja suositelluissa artikkeleissa noita on joskus käytetty.--Urjanhai (keskustelu) 13. huhtikuuta 2016 kello 14.32 (EEST)

Auki oleva kommenttipyyntö

Kommentoit väärässä paikassa. Kannattaa lukea mitä sanotaan kohdassa Wikipedia:Kommenttipyyntö/Kohteliaisuus,_keskusteleminen,_toisten_huomioonottaminen_ja_huolellisuus_Wikipediassa#Keskustelu, eli "Yllä oleviin näkemyksiin ei liitetä keskustelua niistä", vaan kaikki keskustelu tulee käydä tuossa keskusteluosiossa. Siirräthän siis sinne kaikki kommenttisi. --Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 23.18 (EEST)

Siirsin J Hokkasen kommentin keskusteluosioon ja sen kommentoinnin ja sitä seuranneet kommentit siellä sen jälkeen. Tämä lienee mahdollinen teknisenä kommenttiketjun fiksauksena.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 07.22 (EEST)

Okei. Pahoittelen,--J Hokkanen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 11.07 (EEST) ja toisaalta kiitos.

Keskustelujen levittäminen

Keskustelujen levittäminen ihan satunnaisille sivuille ([1] & [2]) ei yleensä ole mielekästä eikä hyödyllistä, koska sillä saadaan pahimmillaan aikaan vain sekavia keskusteluja eri puolilla ja parhaimmillaankin tarpeettomia yksinpuheluja siellä sun täällä. --Pxos (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 12.42 (EEST)

Jälkimmäinen avaus on sinunkin mielestäsi perusteltu, vai kuinka? Luin allekirjoituslistan keskustelusivun läpi ja totesin vuosien takaa samat aiheet kuin tässä nyt. Tällä omalla keskustelusivullani totean vielä, että olen edelleen sitä mieltä, että myös kiivailijoille voi sanoa vastaan. He lietsoutuvat helposti kun omia periaatteita loukataan, ja jos yhdenvertaisuutta loukataan pahasti, lietsoudun minäkin. En trollaa siinä asiassa, vaan haen johdonmukaisesti sitä ratkaisua, jossa kirjoitettua ohjetta noudatetaan! Ylläpitäjistä monikaan ei lotkauttanut korvaansa asialle, huomasivatkohan edes mitään (ylläpitäjähuoneessä ei vilku punainen valo -> painetta parille aktiiville?)? Ensimmäinen linkkisi olikin tarkoitettu viestiksi, jossa kaksi virallisen muodollista reaktiota (Höyhensin kommenttipyyntö ja pahuttas tehty käyttöjätunnus) ei johda mihinkään. Näillä keinovalikoimilla itse asia eli allekirjoittamisen aiheuttama ei-konsensus jatkaa ei-konsensuksena. Ja Harribarn sai pikkuisen ansaitsemaansa, mutta epäoikeudemukaisesti liian suurta, huomiota itseensä. Harriebarn töppäsi: ohjeet mahdollistavat erilaisia allekirjoituksia, jollaisia monella onkin.--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kummatkin keskustelut ovat tarpeettomia ja sopisivat käyttäjän omaksi esseeksi. Molemmissa kerrot oman mielipiteesi niistä keskusteluista, joihin olet osallistunut ja ikään kuin haluat monistaa olemassa olevia keskusteluja toisille sivuille. Käytäntöasiasta on jo keskustelua käytäntökahvihuoneessa ja jos se keskustelu on pilalla, voidaan aloittaa uusi myöhemmin. Älä avaudu tai avaa purkkia, joka on jo auki. Matoja riittää ilmankin ja keskustelumassaa on enemmän kun talikkoon mahtuu. --Pxos (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 15.46 (EEST)

Vastaus

En osallistu keskusteluun koska olen sanonut sanottavani. Järkevät ihmiset osaavat itse lukea alkuperäisen kommentti ja näkevät tilanteen absurdiuden. Toisilla taas on tarve levitellä keskustelua ja yrittää saada näkemyksensä perille paisuttelemalla asiaa sekä kaivamalla varastostaan kaikki tuntemansa alatyyliset sanat. En usko että Wikipedian käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyhmiä ja narusta vedettäviä. Halusin vastata täällä ettei kommenttipyyntö lavene turhista kommenteista, jotka eivät sinne kuulu. Toivon ettei keskustelu nyt leviä tänne mutta pelkään pahinta. --Harriebarn (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 16.37 (EEST)