Ero sivun ”Artsakhin tasavalta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 50: Rivi 50:
}}
}}


'''Vuoristo-Karabahin tasavalta''' ({{k-hy|Լեռնային Ղարաբաղ|Leṙnayin Ġarabaġ}}, {{k-az|Dağlıq Qarabağ}} tai Yuxarı Qarabağ, {{k-ru|Нагорный Карабах|Nagornyi Karabah}}) on tasavalta [[Azerbaidžan]]issa Kaukasuksella. Valtio on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna [[1991]], mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä. {{lähde}}
'''Vuoristo-Karabahin tasavalta''' ({{k-hy|Լեռնային Ղարաբաղ|Leṙnayin Ġarabaġ}}, {{k-az|Dağlıq Qarabağ}} tai Yuxarı Qarabağ, {{k-ru|Нагорный Карабах|Nagornyi Karabah}}, Արցախի Հանրապետություն Arts'akhi Hanrapetut'yun Artsakhin tasavalta) on tasavalta teoriassa [[Azerbaidžan]]issa Kaukasuksella. Käytännössä tämä armenialaisenemmistöinen valtio on itsenäinen tai erään tulkinan mukaan Armenian osa. Pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen kiistanalaianen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna [[1991], minkä jälkeen oli sota. Mikään ulkomaa ei ole Vuoristo-Karabahia itsenäiseksi. Azerbaidžan on silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.

{{lähde}}


[[Tiedosto:Location Nagorno-Karabakh en.png|thumb|300px|Vuoristo-Karabahin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.]]
[[Tiedosto:Location Nagorno-Karabakh en.png|thumb|300px|Vuoristo-Karabahin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.]]
[[Image:Nagorno karabakh republic.png|thumb|right|200px]]
[[Image:Nagorno karabakh republic.png|thumb|right|200px]]
Tasavallan pinta-ala on 11&nbsp;500 km², ja vuonna 2013 siellä asui arviolta oli 148&nbsp;100 ihmistä.<ref name="nkr.am"/> Niistä yli 95 prosenttia oli [[armenialaiset|armenialaisia]]. Tasavallan pääkaupunki on [[Stepanakert]]. <ref name="Overview"/> Toisen merkittävän kaupungin [[Şuşa]]n sanotaan olevan täysin raunioina.{{lähde}}
Tasavallan pinta-ala on 11&nbsp;500 km², ja vuonna 2013 siellä asui arviolta oli 148&nbsp;100 ihmistä.<ref name="nkr.am"/> Niistä yli 95 prosenttia oli [[armenialaiset|armenialaisia]].
Pääasiallinen uskonto Armenian apostolinen kirkko.
Tasavallan pääkaupunki on [[Stepanakert]]. <ref name="Overview"/> Toisen merkittävän kaupungin [[Şuşa]]n sanotaan olevan täysin raunioina sodan jäljiltä.{{lähde}}
Nähtävyyksiä ovat muutamat historialliset luostarit.


Vuoristo-Karabahin nykyinen presidentti on [[Bako Saakyan]] ja pääministeri [[Araik Arutyunyan]] (17.9.2007–). <ref name="Nagorno Karabakh"/>
Vuoristo-Karabahin nykyinen presidentti on [[Bako Saakyan]] ja pääministeri [[Araik Arutyunyan]] (17.9.2007–). <ref name="Nagorno Karabakh"/>
Rivi 60: Rivi 65:
== Historiaa ==
== Historiaa ==


Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta [[95 eaa.|95 eaa]]. Se on ollut vuoroin muslimien ja vuoroin kristittyjen hallinnoima, vuodesta [[1822]] venäläisten hallinnassa ja myöhemmin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] osa.
Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta [[95 eaa.|95 eaa]]. Se on ollut vuoroin muslimien ja vuoroin kristittyjen hallinnoima, vuodesta [[1822]] venäläisten hallinnassa ja myöhemmin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] osa.

== Kansallisuuskiistat ==
Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja [[Mihail Gorbatshov|Gorbatsovilta]] Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna [[Vuoristo-Karabahin konflikti|alue irrottautui]] Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista. Azerit kostivat Vuoristo Karabahin azerien karkoitukset verisesti [[Sumgaitin pogromi|Sumgaitin]] ja [[Bakun pogromi|Bakun]] [[pogromi|pogromeissa]], jotka neuvostoarmeija pysäytti.
Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja [[Mihail Gorbatshov|Gorbatsovilta]] Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna [[Vuoristo-Karabahin konflikti|alue irrottautui]] Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista. Azerit kostivat Vuoristo Karabahin azerien karkoitukset verisesti [[Sumgaitin pogromi|Sumgaitin]] ja [[Bakun pogromi|Bakun]] [[pogromi|pogromeissa]], jotka neuvostoarmeija pysäytti.


Rivi 67: Rivi 75:
== Epävakaus jatkuu ==
== Epävakaus jatkuu ==


Täysimittainen [[Vuoristo-Karabahin sota|sota]] Vuoristo-Karabahista alkoi vuonna 1992. Epävirallinen tulitauko solmittiin [[12. toukokuuta]] [[1994]] ja jatkuu edelleen. Rauhasta ei ole päästy sopimukseen.
Täysimittainen [[Vuoristo-Karabahin sota|sota]] Vuoristo-Karabahista alkoi vuonna 1992. Epävirallinen tulitauko solmittiin [[12. toukokuuta]] [[1994]] ja jatkuu edelleen. Rauhasta ei ole päästy sopimukseen. Venäjä on moneen otteeseen koettanut sovitella alueella rauhaa.


Vielä keväällä 2011 alueen poliittinen tilanne on epävakaa. Noin yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä ({{coor dms|39|54|5|N|46|47|13|E}}). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. <ref name="Az uhkaa ampua"/>
Vielä keväällä 2011 alueen poliittinen tilanne on epävakaa. Noin yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä ({{coor dms|39|54|5|N|46|47|13|E}}). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. <ref name="Az uhkaa ampua"/>


== Suhteet Azerbaidžaniin==

Azerbaidžan katsoo että alue on anatstetu siltä sodassa. Siksi maa on uhannut
moneen otteeseen palautata alueen itselleen. Vuodesta 2008 armenialaisten ja azerien väliset rajakahaakat ovat lisääntyneet.
== Suhteet Armeniaan ==
== Suhteet Armeniaan ==


Versio 5. huhtikuuta 2016 kello 18.03

Vuoristo-Karabahin tasavalta
arm. Լեռնային Ղարաբաղի Հանրապետություն
azer. Dağlıq Qarabağ
Vuoristo-Karabahin tasavallan lippu Vuoristo-Karabahin tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Vuoristo-Karabahin tasavallan sijainti

Presidentti Bako Saakyan
Pääministeri Araik Arutyunyan
Pääkaupunki Stepanakert
Pinta-ala
– yhteensä 11 458,38 (sijalla )
Väkiluku (2013) 148 100[1] (sijalla )
Viralliset kielet armenia
Valuutta Armenian dram (AMD)
Lyhenne
Kansainvälinen
suuntanumero		 +374 47
+374 97 (matkapuhelimille)

Vuoristo-Karabahin tasavalta (arm. Լեռնային Ղարաբաղ, Leṙnayin Ġarabaġ, azer. Dağlıq Qarabağ tai Yuxarı Qarabağ, ven. Нагорный Карабах, Nagornyi Karabah, Արցախի Հանրապետություն Arts'akhi Hanrapetut'yun Artsakhin tasavalta) on tasavalta teoriassa Azerbaidžanissa Kaukasuksella. Käytännössä tämä armenialaisenemmistöinen valtio on itsenäinen tai erään tulkinan mukaan Armenian osa. Pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen kiistanalaianen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna [[1991], minkä jälkeen oli sota. Mikään ulkomaa ei ole Vuoristo-Karabahia itsenäiseksi. Azerbaidžan on silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.lähde?

Vuoristo-Karabahin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.

Tasavallan pinta-ala on 11 500 km², ja vuonna 2013 siellä asui arviolta oli 148 100 ihmistä.[1] Niistä yli 95 prosenttia oli armenialaisia. Pääasiallinen uskonto Armenian apostolinen kirkko. Tasavallan pääkaupunki on Stepanakert. [2] Toisen merkittävän kaupungin Şuşan sanotaan olevan täysin raunioina sodan jäljiltä.lähde? Nähtävyyksiä ovat muutamat historialliset luostarit.

Vuoristo-Karabahin nykyinen presidentti on Bako Saakyan ja pääministeri Araik Arutyunyan (17.9.2007–). [3]

Historiaa

Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Se on ollut vuoroin muslimien ja vuoroin kristittyjen hallinnoima, vuodesta 1822 venäläisten hallinnassa ja myöhemmin Neuvostoliiton osa.

Kansallisuuskiistat

Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja Gorbatsovilta Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna alue irrottautui Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista. Azerit kostivat Vuoristo Karabahin azerien karkoitukset verisesti Sumgaitin ja Bakun pogromeissa, jotka neuvostoarmeija pysäytti.

Armenian alueella 1991 järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä. Vuosina 1992-1994 käytiin sota jossa Armenia valtasi Vuoristo-Karabahiin alueen.

Epävakaus jatkuu

Täysimittainen sota Vuoristo-Karabahista alkoi vuonna 1992. Epävirallinen tulitauko solmittiin 12. toukokuuta 1994 ja jatkuu edelleen. Rauhasta ei ole päästy sopimukseen. Venäjä on moneen otteeseen koettanut sovitella alueella rauhaa.

Vielä keväällä 2011 alueen poliittinen tilanne on epävakaa. Noin yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä (39°54′5″N, 46°47′13″E). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. [4]

Suhteet Azerbaidžaniin

Azerbaidžan katsoo että alue on anatstetu siltä sodassa. Siksi maa on uhannut moneen otteeseen palautata alueen itselleen. Vuodesta 2008 armenialaisten ja azerien väliset rajakahaakat ovat lisääntyneet.

Suhteet Armeniaan

Vuoristo-Karabahilla ja Armenialla on hyvin läheiset suhteet. lähde? Vuoristo-Karabahin entisestä presidentistä Robert Kotšarjanista tuli myöhemmin Armenian pääministeri ja myöhemmin presidentti. [3] Vuoristo-Karabahissa puhutaan virallisena kielenä armeniaa ja käytetään samaa valuuttaa kuin Armeniassa. Myös tasavallan lippu muistuttaa paljon Armenian lippua.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Statistical Yearbook of Nagorno-Karabakh Republic, 2007-2013 (pdf) (sivut 35-37) National Statistical Service of NKR, stat-nkr.am/. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi) ja (armeniaksi)
  2. ↑ Country Overview Office of Nagorno-Karabakh Republic. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b Nagorno Karabakh businessman, 34, becomes prime minister REGNUM. Viitattu 8.2.2008.
  4. ↑ Azerbaidzan uhkaa ampua alas matkustajalentokoneita (YLE:n uutinen AFP:n tietoihin pohjautuen) 31.3.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.3.2011.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artsakhin tasavalta.

Armenialaisia kohtaan myönteinen sivusto:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artsakhin_tasavalta&oldid=15636579”