Ero sivun ”Kekkosen IV hallitus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty välikysymyksen päivämäärä ja äänestystulos + viite |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 90: | Rivi 90: | ||
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen hallitus]]|Kommentti=[[9. heinäkuuta]] [[1953]]–[[17. marraskuuta]] [[1953]].|Edeltäjä=[[Kekkosen III hallitus]]|Seuraaja=[[Tuomiojan hallitus]]|Logo=[[Kuva:Flag of Finland.svg|60px|border|Suomi]]}} |
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen hallitus]]|Kommentti=[[9. heinäkuuta]] [[1953]]–[[17. marraskuuta]] [[1953]].|Edeltäjä=[[Kekkosen III hallitus]]|Seuraaja=[[Tuomiojan hallitus]]|Logo=[[Kuva:Flag of Finland.svg|60px|border|Suomi]]}} |
||
== |
== Lähteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
[[Luokka:Suomen hallitukset]] |
[[Luokka:Suomen hallitukset]] |
||
[[Luokka:Urho Kekkonen]] |
[[Luokka:Urho Kekkonen]] |
Versio 2. huhtikuuta 2016 kello 11.07
Kekkosen IV hallitus oli Suomen tasavallan 36. hallitus, jonka muodostivat Maalaisliitto ja RKP. Hallitus toimi 132 hallituspäivää 9. heinäkuuta 1953 - 17. marraskuuta 1953.
SDP:n ministerien jätettyä Kekkosen kolmannen hallituksen Urho Kekkonen kokosi uuden hallituksen suurin ponnistuksin oman puolueensa Maalaisliiton ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen varaan. Hallitus jatkoi edeltäjänsä tiukkaa talouspolitiikkaa, mutta törmäsi eduskunnassa oppositioon siirtyneen SDP:n jyrkkään vastarintaan. Koska hallituksessa oli mukana kolme elinkeinoelämän edustajaa, vasemmisto alkoi syyttää Kekkosta vuorineuvosten juoksupojaksi. Hallitus selvisi täpärästi 7. lokakuuta SDP:n tekemästä talouspoliittisesta välikysymyksestä äänin 106–83[1], mutta kaatui marraskuussa Kokoomuksen tekemään asuntopoliittiseen välikysymykseen. Kekkosen poliittiset vastustajat olivat kyllästyneet tämän kovaan tyyliin, jonka he katsoivat olevan hänen kampanjointiaan tulevaa presidentinvaalia varten, mitä se pohjimmiltaan olikin.[2]
Kulkulaitosministeri, puolueisiin sitoutumaton Outokumpu Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos Eero Mäkinen kuoli 27. lokakuuta 1953 ja hänen tilalleen tuli toisena kulkulaitosministerinä toiminut Maalaisliiton kansanedustaja Kusti Eskola.[3]
Kokoonpano
Ministeri | Tehtävissä | Puolue | |
---|---|---|---|
Pääministeri Urho Kekkonen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
Ulkoasiainministeri Ralf Törngren |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
RKP | |
Oikeusministeri Sven Högström |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
RKP | |
Sisäasiainministeri V. J. Sukselainen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
Puolustusministeri Kauno Kleemola |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
Valtiovarainministeri Juho Niukkanen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
II valtiovarainministeri Nils Meinander |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
RKP | |
Opetusministeri Johannes Virolainen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
Maatalousministeri Martti Miettunen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto | |
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen Kusti Eskola |
9.7.1953 - 27.10.1953 30.10.1953 - 17.11.1953 |
amm. | |
Maalaisliitto | |||
II kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Kusti Eskola |
9.7.1953 - 30.10.1953 |
Maalaisliitto | |
Kauppa- ja teollisuusministeri Teuvo Aura |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
amm. | |
Sosiaaliministeri Lauri Hietanen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
amm. | |
II sosiaaliministeri Vieno Simonen |
9.7.1953 - 17.11.1953 |
Maalaisliitto |
Edeltäjä: Kekkosen III hallitus |
Suomen hallitus 9. heinäkuuta 1953–17. marraskuuta 1953. |
Seuraaja: Tuomiojan hallitus |
Lähteet
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
- ↑ Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 205. Helsinki: Otava, 1987.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1955, s. 47. Helsinki: Otava, 1954.
- ↑ Kekkosen IV hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.