Ero sivun ”Meromiktia” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvatekstin tiiv. |
p fix |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
||
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb| |
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb|[[Vähä-Pitkusta]] Somerolla.]] |
||
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistun järven joka keväiseen ja syksyiseen [[täyskierto]]on. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena on kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden [[happikato]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin | Nimeke =Biologian sanakirja | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =442 | Selite =Uuudistetun laitoksen 2. painos | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava| Tunniste =ISBN 951-1-17618-8 | Kieli = }}</ref> |
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistun järven joka keväiseen ja syksyiseen [[täyskierto]]on. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena on kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden [[happikato]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin | Nimeke =Biologian sanakirja | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =442 | Selite =Uuudistetun laitoksen 2. painos | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava| Tunniste =ISBN 951-1-17618-8 | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 30. elokuuta 2015 kello 23.55
Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistun järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena on kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden happikato.[1]
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.[2] Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi Pakasaivo Länsi-Lapissa Muoniossa[3] ja syvä harjujärvi Vähä-Pitkusta Somerniemellä Somerolla Varsinais-Suomessa[2].
Lähteet
- ↑ Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin: Biologian sanakirja, s. 442. Uuudistetun laitoksen 2. painos. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. Teoksessa: Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma, s. 7. Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV. Somero: Someron kaupunki, 2005. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 30.8.2015).
- ↑ Johansson, Peter: Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 30.8.2015.