Ero sivun ”Suomennoskirjallisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
viite toimivaan, kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suomennoskirjallisuus''' on mitä tahansa muusta [[kieli|kielestä]] [[suomen kieli|suomen kielelle]] käännettyä eli suomennettua [[kirjallisuus|kirjallisuutta]]. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] kirjallisuuden kanssa [[Suomen kirjallisuus|Suomen kirjallisuuden]] rungon. Erityisesti |
'''Suomennoskirjallisuus''' on mitä tahansa muusta [[kieli|kielestä]] [[suomen kieli|suomen kielelle]] käännettyä eli suomennettua [[kirjallisuus|kirjallisuutta]]. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] kirjallisuuden kanssa [[Suomen kirjallisuus|Suomen kirjallisuuden]] rungon. Erityisesti suomenkielisessä kirjallisuudessa suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa, sillä suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kaannoskirjallisuus_on_muovannut_suomen_kirjallisuutta_ja_kielta/5223713 | Nimeke = Käännöskirjallisuus on muovannut Suomen kirjallisuutta ja kieltä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 16.3.2006 | Viitattu = 30.8.2015}}</ref> |
||
Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, [[Mikael Agricola]]n ''[[ |
Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]'' vuodelta 1543<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Mikael Agricolan historia| Osoite = http://www.utu.fi/agricola2007/agricola/historia/| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 26.5.2007}}</ref> on osittain alkuperäistä suomen kieltä, mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamiaan ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun ''[[Kalevala]]'' (1849) ja ''[[Seitsemän veljestä]]'' (1870). |
||
== Suomennoskirjallisuuden vaiheita == |
== Suomennoskirjallisuuden vaiheita == |
||
Suomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. [[WSOY |
Suomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. [[WSOY|WSOY:n]] toimitusjohtaja [[Jalmari Jäntti|Jalmari Jäntin]] mukaan vieraan kulttuuripiirin kirjoja käännettiin liikaa. Hänen mukaansa ihmisillä ei ollut edellytyksiä ymmärtää käännettyä kirjallisuutta. Saksalaisuuteen suuntautuneiden lukeneiston edustajien silmissä muun muassa englantilainen kirjallisuus oli pinnallista.<ref>Leppihalme, Ritva: Britteinsaarten kertomakirjallisuus. Teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 156, 158–159.</ref> |
||
{{Sitaatti|Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.|<ref>Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin |
{{Sitaatti|Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.|<ref>Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin Sanomat 30.9.1995, s. C1. Lainaus teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 165.</ref>}} |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 30. elokuuta 2015 kello 22.03
Suomennoskirjallisuus on mitä tahansa muusta kielestä suomen kielelle käännettyä eli suomennettua kirjallisuutta. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja ruotsinkielisen kirjallisuuden kanssa Suomen kirjallisuuden rungon. Erityisesti suomenkielisessä kirjallisuudessa suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa, sillä suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä.[1]
Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan Abckiria vuodelta 1543[2] on osittain alkuperäistä suomen kieltä, mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamiaan ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun Kalevala (1849) ja Seitsemän veljestä (1870).
Suomennoskirjallisuuden vaiheita
Suomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntin mukaan vieraan kulttuuripiirin kirjoja käännettiin liikaa. Hänen mukaansa ihmisillä ei ollut edellytyksiä ymmärtää käännettyä kirjallisuutta. Saksalaisuuteen suuntautuneiden lukeneiston edustajien silmissä muun muassa englantilainen kirjallisuus oli pinnallista.[3]
»Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.»
([4])
Lähteet
- Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 1. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.
- Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.
Viitteet
- ↑ Käännöskirjallisuus on muovannut Suomen kirjallisuutta ja kieltä Yle Uutiset. 16.3.2006. Viitattu 30.8.2015.
- ↑ Mikael Agricolan historia utu.fi. Viitattu 26.5.2007.
- ↑ Leppihalme, Ritva: Britteinsaarten kertomakirjallisuus. Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 156, 158–159.
- ↑ Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin Sanomat 30.9.1995, s. C1. Lainaus teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 165.
Kirjallisuutta
- Paloposki, Outi & Riikonen, H. K. (toim.): Suomennetun tietokirjallisuuden historia: 1800-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013. ISBN 978-952-222-216-9.