Ero sivun ”Korvatunturi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
'''Korvatunturi''' ({{k-ru| }} [[kyrillinen kirjaimisto|kyrill.]] Корватунтури, joskus myös Корватундра, ''Korvatundra'') on 486 metriä korkea [[tunturi]] [[Suomi|Suomen]] [[Suomen ja Venäjän raja|itärajalla]] [[Savukoski|Savukosken]] kunnassa.<ref>[http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=596951&n=7552992&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi Karttapaikka] Maanmittauslaitos</ref> Se kuuluu [[UK-puisto-Sompio-Kemihaara]]n Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.
'''Korvatunturi''' ({{k-ru| }} [[kyrillinen kirjaimisto|kyrill.]] Корватунтури, joskus myös Корватундра, ''Korvatundra'') on 486 metriä korkea [[tunturi]] [[Suomi|Suomen]] [[Suomen ja Venäjän raja|itärajalla]] [[Savukoski|Savukosken]] kunnassa.<ref>[http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=596951&n=7552992&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi Karttapaikka] Maanmittauslaitos</ref> Se kuuluu [[UK-puisto-Sompio-Kemihaara]]n Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.


Tunturissa on kolme huippua, joista keskimmäisen kautta kulkee Suomen ja [[Venäjä]]n välinen raja. Itäinen huippu (464 m) on kokonaan Venäjän puolella<ref>[http://wikimapia.org/10803691/ru/%D0%A1%D0%BE%D0%BF%D0%BA%D0%B0-%D0%9A%D0%BE%D1%80%D0%B2%D0%B0%D1%82%D1%83%D0%BD%D1%82%D1%83%D1%80%D0%B8 Сопка Корватунтури] Wikimapia {{ru}}</ref> ja läntinen (411 m) Suomen puolella.<ref name=kolamap>[http://www.kolamap.ru/topo/map_img/kolsk_1x100/R-35-143_144_korvatunturi/3.html Корватунтури] Кольские карты {{ru}}</ref> Korvatunturi sijaitsee [[raja]]vyöhykkeellä, joten siellä liikkumiseen tarvitaan [[Suomen rajavartiolaitos|Rajavartiolaitoksen]] lupa. Korvatunturille johtaa polku entiseltä [[Kemihaara]]n [[rajavalvonta|rajavartioasemalta]], jonne taas pääsee tietä pitkin [[Tulppio]]sta. Suomeen 1920–1944 kuuluneen [[Petsamo]]n itäraja kohti [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoista jäämerta]] alkoi Korvatunturilta.
Tunturissa on kolme huippua, joista keskimmäisen kautta kulkee Suomen ja [[Venäjä]]n välinen raja. Itäinen huippu (464 m) on kokonaan Venäjän puolella<ref>[http://wikimapia.org/10803691/ru/%D0%A1%D0%BE%D0%BF%D0%BA%D0%B0-%D0%9A%D0%BE%D1%80%D0%B2%D0%B0%D1%82%D1%83%D0%BD%D1%82%D1%83%D1%80%D0%B8 Сопка Корватунтури] Wikimapia {{ru}}</ref> ja läntinen (411 m) Suomen puolella.<ref name=kolamap>[http://www.kolamap.ru/topo/map_img/kolsk_1x100/R-35-143_144_korvatunturi/3.html Корватунтури] Кольские карты {{ru}}</ref> Korvatunturi sijaitsee [[raja]]vyöhykkeellä, joten siellä liikkumiseen tarvitaan [[Suomen rajavartiolaitos|Rajavartiolaitoksen]] lupa. Korvatunturille johtaa polku entiseltä [[Kemihaara]]n [[rajavalvonta|rajavartioasemalta]], jonne taas pääsee tietä pitkin [[Tulppio]]sta. Suomeen 1920–1944 kuuluneen [[Petsamo]]n itäraja kohti [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoista jäämerta]] alkoi Korvatunturilta, joka oli [[Tarton rauha]]sta 1920 [[talvisota|talvisodan]] päättäneeseen [[Moskovan rauha]]an 1940 saakka Suomen itärajan läntisin kohta.


''Pieni Korvatunturi'' ({{k-ru|Малая Корватундра|Malaja Korvatundra}}) puolestaan on 376 metriä korkea tunturi Venäjällä, noin kolme kilometriä Korvatunturista itäkoilliseen.<ref name=kolamap/>
''Pieni Korvatunturi'' ({{k-ru|Малая Корватундра|Malaja Korvatundra}}) puolestaan on 376 metriä korkea tunturi Venäjällä, noin kolme kilometriä Korvatunturista itäkoilliseen.<ref name=kolamap/>


==Joulupukin asuinsija==
==Joulupukin asuinsija==
Korvatunturi on myyttinen paikka, jonka korkeimman huipun Suomen-puoleisessa rinteessä [[joulupukki|joulupukin]] ja [[tonttu#joulutonttu|joulutonttu]]jen sanotaan asustavan. Myytti sai alkunsa, kun [[Markus Rautio]] eli Markus-setä kertoi Lastentunti- [[radio-ohjelma]]ssaan [[Yleisradio]]ssa 1927 joulupukin asuvan Korvatunturilla.<ref> Brotherus & Dodd 2007: 61.</ref>
Korvatunturi on myyttinen paikka, jonka korkeimman huipun Suomen-puoleisessa rinteessä [[joulupukki|joulupukin]] ja [[tonttu#joulutonttu|joulutonttu]]jen sanotaan asustavan. Myytti sai alkunsa, kun [[Markus Rautio]] eli Markus-setä kertoi Lastentunti- [[radio-ohjelma]]ssaan [[Yleisradio]]ssa 1927 joulupukin asuinpaikan.<ref> Brotherus & Dodd 2007: 61.</ref>


Korvatunturilla on oma postinumeronsa 99999 Korvatunturi, jota käyttäen lähetykset toimitetaan [[Pohjoinen napapiiri|napapiiri]]llä sijaitsevaan joulupukin työpajan pääpostiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]].
Korvatunturilla on oma postinumeronsa 99999 Korvatunturi, jota käyttäen lähetykset toimitetaan [[Pohjoinen napapiiri|napapiiri]]llä sijaitsevaan joulupukin työpajan pääpostiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]].

Versio 5. elokuuta 2015 kello 11.57

Korvatunturi etäältä kuvattuna vuonna 1973.

Korvatunturi (ven. kyrill. Корватунтури, joskus myös Корватундра, Korvatundra) on 486 metriä korkea tunturi Suomen itärajalla Savukosken kunnassa.[1] Se kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaaran Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.

Tunturissa on kolme huippua, joista keskimmäisen kautta kulkee Suomen ja Venäjän välinen raja. Itäinen huippu (464 m) on kokonaan Venäjän puolella[2] ja läntinen (411 m) Suomen puolella.[3] Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten siellä liikkumiseen tarvitaan Rajavartiolaitoksen lupa. Korvatunturille johtaa polku entiseltä Kemihaaran rajavartioasemalta, jonne taas pääsee tietä pitkin Tulppiosta. Suomeen 1920–1944 kuuluneen Petsamon itäraja kohti Pohjoista jäämerta alkoi Korvatunturilta, joka oli Tarton rauhasta 1920 talvisodan päättäneeseen Moskovan rauhaan 1940 saakka Suomen itärajan läntisin kohta.

Pieni Korvatunturi (ven. Малая Корватундра, Malaja Korvatundra) puolestaan on 376 metriä korkea tunturi Venäjällä, noin kolme kilometriä Korvatunturista itäkoilliseen.[3]

Joulupukin asuinsija

Korvatunturi on myyttinen paikka, jonka korkeimman huipun Suomen-puoleisessa rinteessä joulupukin ja joulutonttujen sanotaan asustavan. Myytti sai alkunsa, kun Markus Rautio eli Markus-setä kertoi Lastentunti- radio-ohjelmassaan Yleisradiossa 1927 joulupukin asuinpaikan.[4]

Korvatunturilla on oma postinumeronsa 99999 Korvatunturi, jota käyttäen lähetykset toimitetaan napapiirillä sijaitsevaan joulupukin työpajan pääpostiin Rovaniemellä.

Kuvagalleria

360 asteen panoraama Suomen puoleiselta Korvatunturin osalta, korkea rakennelma Rajavartiolaitoksen vartiotorni.

Katso myös

Lähteet

  • Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4.
  • Suomen Luonto 10/2009, s. 16–21: Johanna Mehtolan artikkeli "Pitkä matka Korvatunturille"

Viitteet

  1. ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos
  2. ↑ Сопка Корватунтури Wikimapia (venäjäksi)
  3. ↑ a b Корватунтури Кольские карты (venäjäksi)
  4. ↑ Brotherus & Dodd 2007: 61.

Aiheesta muualla

Urho Kekkosen kansallispuisto-Sompio-Kemihaara
UK-kansallispuiston perusosa
Saariselän erämaaosa
Nuorttin erämaaosa
Kemi-Sompion erämaaosa
Pajuaavan rajoitusosa
Repoaavan rajoitusosa
Lamminaavan rajoitusosa
Valtakunnan rajavyöhyke

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korvatunturi&oldid=15118391”