Ero sivun ”H. K. Corander” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Linkitys |
p kappalejakoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Henrik Konstantin Corander''' (käytti sukunimestään myös muotoa ''Korander'' tai ''Koranteri''; [[21. syyskuuta]] [[1814]] [[Mikkeli]] – [[16. tammikuuta]] [[1878]] [[Antrea]]) oli suomalainen [[kirkkoherra]], opettaja, sanomalehtimies ja suomen kielen tutkija. |
'''Henrik Konstantin Corander''' (käytti sukunimestään myös muotoa ''Korander'' tai ''Koranteri''; [[21. syyskuuta]] [[1814]] [[Mikkeli]] – [[16. tammikuuta]] [[1878]] [[Antrea]]) oli suomalainen [[kirkkoherra]], opettaja, sanomalehtimies ja suomen kielen tutkija. |
||
== Elämäkerta == |
|||
Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin [[nimismies]], toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Axel Gabriel Corander (23. maaliskuuta 1827 Mikkelin pitäjä – 29. syyskuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja. [[Axel Gabriel Corander]] (1827-1877) ja [[Claes Fredrik Corander]] (1822-1872), molemmat opettajia ja toimittajia, olivat hänen veljiään. Corander kävi [[Porvoon lukio]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857. |
Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin [[nimismies]], toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Axel Gabriel Corander (23. maaliskuuta 1827 Mikkelin pitäjä – 29. syyskuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja. [[Axel Gabriel Corander]] (1827-1877) ja [[Claes Fredrik Corander]] (1822-1872), molemmat opettajia ja toimittajia, olivat hänen veljiään. Corander kävi [[Porvoon lukio]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857. |
||
| Rivi 10: | Rivi 12: | ||
== Teoksia == |
== Teoksia == |
||
| ⚫ | |||
* ''Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845 |
* ''Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845 |
||
* ''Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura'', väitöskirja. 1853 |
* ''Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura'', väitöskirja. 1853 |
||
| Rivi 27: | Rivi 28: | ||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
| ⚫ | |||
{{AAKKOSTUS:Corander, H. K.}} |
{{AAKKOSTUS:Corander, H. K.}} |
||
Versio 30. heinäkuuta 2015 kello 10.03
Henrik Konstantin Corander (käytti sukunimestään myös muotoa Korander tai Koranteri; 21. syyskuuta 1814 Mikkeli – 16. tammikuuta 1878 Antrea) oli suomalainen kirkkoherra, opettaja, sanomalehtimies ja suomen kielen tutkija.
Elämäkerta
Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin nimismies, toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Axel Gabriel Corander (23. maaliskuuta 1827 Mikkelin pitäjä – 29. syyskuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja. Axel Gabriel Corander (1827-1877) ja Claes Fredrik Corander (1822-1872), molemmat opettajia ja toimittajia, olivat hänen veljiään. Corander kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857.
Corander toimi pappina Mikkelissä, Valkjärvellä, Ristiinassa, Tohmajärvellä, Pukkilassa, Juuassa ja Pielisjärvellä. Hän oli Viipurin lukion 2. matematiikan lehtori vuodesta 1843, Käkisalmen ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1851 ja Viipurin lukion 2. teologian lehtori vuodesta 1852 sekä lukion apulainen 1858–1862. Corander oli myös Helsingin yliopiston suomen kielen dosenttina 1860–1862 sekä toimi sanomalehtimiehenä vuodesta 1856. Viimeksi hän oli Antrean kirkkoherrana vuodesta 1867.
Corander suomensi 1845 J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun suomen kielen kieliopin kouluja varten Suomalajnen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi[1] ja oli mukana perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.
Corander oli naimisissa vuodesta 1840 Sofia Ottiliana Ingellin kanssa. Heillä oli 11 lasta.
Teoksia
- Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845
- Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura, väitöskirja. 1853
- Suomalaisten nimukka- ja lausukka- (eli tehdikkö-) sanojen jakauntumisesta taivutuksen suhteen, väitöskirja. Helsinki 1859
- Praktisk lärobok i finska språket : Förra delen, N. A. Zilliacus, Wiborg 1866
Suomennoksia
- Publius Virgilius Maro : Laulu Aineiaasta 1, suomentanut alku-teoksen runo-mitalla H. K. Korander.Tekijä, Viipuri 1874
Lähteet
- H. K. Corander SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A-G
- Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Konstantin Corander. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15054>. Luettu 4.2.2010.
- Millainen on Suomen kieliopin historia? (Kookas.fi)
Viitteet
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298
