H. K. Corander

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Henrik Konstantin Corander (käytti sukunimestään myös muotoa Korander tai Koranteri; 21. syyskuuta 1814 Mikkeli16. tammikuuta 1878 Antrea) oli suomalainen kirkkoherra, opettaja, sanomalehtimies ja suomen kielen tutkija.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coranderin vanhemmat olivat Mikkelin nimismies, toimitusvouti Karl Fredrik Corander ja Lovisa Charlotta Nass. Axel Gabriel Corander (23. maaliskuuta 1827 Mikkelin pitäjä – 29. syyskuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja. Axel Gabriel Corander (1827-1877) ja Claes Fredrik Corander (1822-1872), molemmat opettajia ja toimittajia, olivat hänen veljiään. Corander kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Corander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836. Hänet vihittiin papiksi 1837. Myöhemmin Corander valmistui vielä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1857.

Corander toimi pappina Mikkelissä, Valkjärvellä, Ristiinassa, Tohmajärvellä, Pukkilassa, Juuassa ja Pielisjärvellä. Hän oli Viipurin lukion 2. matematiikan lehtori vuodesta 1843, Käkisalmen ala-alkeiskoulun rehtori vuodesta 1851 ja Viipurin lukion 2. teologian lehtori vuodesta 1852 sekä lukion apulainen 1858–1862. Corander oli myös Helsingin yliopiston suomen kielen dosenttina 1860–1862 sekä toimi sanomalehtimiehenä vuodesta 1856. Viimeksi hän oli Antrean kirkkoherrana vuodesta 1867.

Corander suomensi 1845 J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelman. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen suomenkielellä kirjoitetun suomen kielen kieliopin kouluja varten Suomalajnen Kieli-Oppi Kowlujen tarpe'eksi[1] ja oli mukana perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.

Corander oli naimisissa vuodesta 1840 Sofia Ottiliana Ingellin kanssa. Heillä oli 11 lasta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalajnen kieli-oppi kovlujen tarpe'eksi : ruotsalajsen esi-puheen kanssa opettajalle1 osa, tojmittana on H. K. Koranteri. Johanna Cedervaller ja poika, Wiipuri 1845
  • Dissertatio academica originem indolemque genuinum formarum linguæ Fennicæ verbalium enucleare periclitatura, väitöskirja. 1853
  • Suomalaisten nimukka- ja lausukka- (eli tehdikkö-) sanojen jakauntumisesta taivutuksen suhteen, väitöskirja. Helsinki 1859
  • Praktisk lärobok i finska språket : Förra delen, N. A. Zilliacus, Wiborg 1866

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Publius Virgilius Maro : Laulu Aineiaasta 1, suomentanut alku-teoksen runo-mitalla H. K. Korander.Tekijä, Viipuri 1874

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 298

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: