Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p typo |
p poistettu Luokka:Kansallissosialistit; lisätty Luokka:Suomalaiset kansallissosialistit HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
{{AAKKOSTUS:Snellman, Teo}} |
{{AAKKOSTUS:Snellman, Teo}} |
||
[[Luokka:Keittokirjailijat]] |
[[Luokka:Keittokirjailijat]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Suomalaiset kansallissosialistit]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
||
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]] |
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]] |
||
Versio 14. kesäkuuta 2015 kello 00.34
Teo Kaarlo Snellman (1894–1977) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä. Snellman oli J. V. Snellmanin pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä kansallissosialistina[1].
Teo Snellmanin isä oli tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylijohtaja Karl Snellman.[2] 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä Argentiinassa, Virossa ja Ruotsissa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs Rafael Erich syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.[3] Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen äärioikeiston lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen kanssa.[4] Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri Kaarlo Hillilän määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen[5].
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa, Panu Rajalan arvelun mukaan "ehkä esikuvansa Hitlerin vaikutuksesta"[6]. Hän kannatti erityisesti Are Waerlandin luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.
Snellman oli naimisissa taidemaalari Elsa Snellmanin kanssa. Hän on mallitoimiston johtaja Laila Snellmanin isoisä.
Teokset
- Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto. I–II. Suomi-seura, 1929
- Erich, Maydel ja Tukholman selkkaus, 1936
- Ahvenanmaan kysymys ja Suomi-Ruotsi ongelma, 1939
- Suomalainen ihanneravinto : Laktovegetaarinen keittokirja. 4. uud. p., 1977
- Paastoamalla terveeksi, 1979
- Parantava paasto : paasto parannuskeinojen kuningas, 1988
Lähteet
- Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
Viitteet
- ↑ Ekberg 1991, sivut 168–187 h
- ↑ Snellman (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Jari Sedergren: Maydell-juttu (Ennen ja nyt 1/2002)
- ↑ Ekberg 1991, sivut 168–170
- ↑ Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992
- ↑ Panu Rajala, Tulisoihtu pimeään, WSOY 2014 sivu 369