Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
jäsentelyä, täydennystä, päivitystä, viitteitä, lähdepyyntöjä |
KLS (keskustelu | muokkaukset) hieman lisätietoa ja pari lähdettä |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. |
Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. |
||
[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/ | Nimeke = Akateemikot | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> |
[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/ | Nimeke = Akateemikot | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> |
||
Niin sanotun ''vanhan akatemian'' aikana vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Akateemikot 2004 / Academians | Sivu = 26 | Luku = Akateemikon virat | Julkaisija = Suomen akatemia | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2004 | www = http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Academicians2004.pdf}}</ref> |
|||
==Organisaatio== |
==Organisaatio== |
||
| Rivi 28: | Rivi 30: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]] |
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]] |
||
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan |
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=Karilas>{{kirjaviite | Tekijä = Yrjö Karilas | Nimeke = Koululaisen muistikirja 1968–1969 | Sivu = 112 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref> Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref name=Karilas /> |
||
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään. |
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään. |
||
Versio 12. maaliskuuta 2015 kello 12.21
Suomen Akatemia (lyhenne SA[1]) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio.
Tehtävä
Akatemian toiminnan perusarvona on toimia tieteen parhaaksi. Akatemia pyrkii kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen, puolueettomuuteen, avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja huippuasiantuntemuksen hyödyntämiseen.
Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoituksen, tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisen sekä tieteen ja tutkimustyön aseman vahvistamisen. Vuonna 2014 Akatemia rahoitti tutkimusta 310 miljoonalla eurolla. Rahoituksella työskentelee vuosittain 8 000 henkilöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.[2]
Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtäviä sekä rahoittaa tutkijatohtorin projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.
Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.[3]
Niin sanotun vanhan akatemian aikana vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.[4]
Organisaatio
Suomen Akatemian pääjohtaja on ollut maaliskuusta 2012 alkaen Heikki Mannila.[5] Hänen edeltäjänsä oli Markku Mattila.
Suomen Akatemian toiminta perustuu hallituksen, neljän tieteellisen toimikunnan, muiden tieteen asiantuntijoiden ja hallintoviraston yhteiseen työpanokseen. Muita elimiä ovat strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIKI). STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. TIKI seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastata hankkeiden seurannasta. Akatemian hallintoa hoitaa ja kehittää hallintovirasto.
Hallitus
Akatemian ylin päättävä elin on valtioneuvoston nimittämä hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi viidestä seitsemään jäsentä. Sen toimikausi on kolmivuotinen.[6]
Hallitus vastaa Suomen Akatemian tiedepoliittisesta linjasta sekä tutkimusmäärärahojen jaosta tieteellisille toimikunnille.
Toimikunnat
Valtioneuvosto nimittää myös tieteellisten toimikuntien jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntien aloja ovat biotieteet ja ympäristö, kulttuuri ja yhteiskunta, luonnontieteet ja tekniikka sekä terveys.[7]
Toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan ja toimivat asiantuntijoina tiedepoliittisissa kysymyksissä.
Historia
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. Toisen maailmansodan vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.[8] Akatemian esimiehinä toimivat A. I. Virtanen 1948–1963, Paavo Ravila 1963, Alvar Aalto 1963–1968 ja Georg Henrik von Wright vuodesta 1968.[8]
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.
- ↑ Suomen Akatemia – Tietoa Akatemiasta Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ Akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ Akateemikot 2004 / Academians: ”Akateemikon virat”, {{{Nimike}}}, s. 26. Helsinki: Suomen akatemia, 2004. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Sintonen, Kirsti: Heikki Mannilasta Akatemian pääjohtaja. Acatiimi, 2012, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ Hallitus Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ Toimikunnat Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ a b Yrjö Karilas: ”Suomen Akatemia”, Koululaisen muistikirja 1968–1969, s. 112. WSOY, 1968.
Kirjallisuus
- Tiitta, Allan: Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura julkaisu n:o 763, 2004. ISBN 951-746-606-4.
- Suomen Akatemian historia II, 1970–1988: Marita Pohls. Yhteiskunta ja tutkimus. SKS 2005
- Suomen Akatemian historia III, 1989–2003: Hannu Heikkilä. Kilpailu ja yhteistyö. SKS 2007