Ero sivun ”Secure Digital” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Tekniset tiedot: Korjattiin Suurin mahdollinen kapasiteetti micro SHDC kortin taulukosta. Nykyinen suurin kapasiteetti on 256GB --Viittaus Kingstonin uusimpiin malleihin. Myös olen 100% varma koska omistan sellasen!
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
[[Kuva:SD Cards.svg|thumb|SD-kortti, miniSD ja micro-SD]]
[[Kuva:SD Cards.svg|thumb|SD-kortti, miniSD ja micro-SD]]
[[Kuva:MiniSD_MemoryCard.jpg|thumb|miniSD-kortti (oik.) ja SD-sovitin]]
[[Kuva:MiniSD_MemoryCard.jpg|thumb|miniSD-kortti (oik.) ja SD-sovitin]]
[[File:15-03-06-Aufbewahrung-SD-RalfR-DSCF2690.jpg|thumb|Vedenpitävä Box]]
'''Secure Digital''' (yleisesti käytetty lyhenne '''SD''') on yleisesti [[Digitaalikamera|digikameroissa]] ja [[kämmentietokone]]issa käytetty [[muistikortti]]tyyppi, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa
'''Secure Digital''' (yleisesti käytetty lyhenne '''SD''') on yleisesti [[Digitaalikamera|digikameroissa]] ja [[kämmentietokone]]issa käytetty [[muistikortti]]tyyppi, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa
* kopiointisuojaus, joka on tarpeen eritoten pelejä ja ohjelmistoja kannettaville päätelaitteille ([[matkapuhelin|matkapuhelimet]] yms.) kaupattaessa ja
* kopiointisuojaus, joka on tarpeen eritoten pelejä ja ohjelmistoja kannettaville päätelaitteille ([[matkapuhelin|matkapuhelimet]] yms.) kaupattaessa ja

Versio 6. maaliskuuta 2015 kello 15.19

Kamerat
Digitaalinen tallennusmedia
Teemasivu
n • k • m
Kingstonin valmistama 128 megatavun Secure Digital -muistikortti
SD-kortti, miniSD ja micro-SD
miniSD-kortti (oik.) ja SD-sovitin
Vedenpitävä Box

Secure Digital (yleisesti käytetty lyhenne SD) on yleisesti digikameroissa ja kämmentietokoneissa käytetty muistikorttityyppi, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa

  • kopiointisuojaus, joka on tarpeen eritoten pelejä ja ohjelmistoja kannettaville päätelaitteille (matkapuhelimet yms.) kaupattaessa ja
  • ylikirjoitussuojaus, joka estää vahingossa esimerkiksi valokuvien päälle tallentamisen tai kortin alustamisen suojan ollessa päällä sekä
  • pieni fyysinen koko, mutta verrattain suuri tallennuskapasiteetti.

SD:n lähin kilpailija on CompactFlash. CompactFlash tarjoaa paremman tiedonsiirtonopeuden ja maksimikapasiteetin. lähde?

Kortin tekniikka perustuu Toshiban vanhempaan MultiMediaCardiin ja ne ovatkin yhteensopivia.

SD-muistikorttiperheeseen kuuluvat myös miniSD- ja microSD-kortit.

SD-standardi on melko tiukka, sillä kuka vain ei voi kirjoittaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia ajureita kortille, vaan on oltava SD-järjestön jäsen, mikä maksaa noin 1200 € vuodessa. Useat avoimen lähdekoodin järjestelmät tosin tukevat SD-kortteja lukevia asemia ja oheislaitteita (esimerkiksi USB-kortinlukijoita), koska nämä näkyvät tietokoneelle tavallisina levyasemina. Lisensointimaksu vaikeuttaa lähinnä SD-kortteja tukevien sulautettujen järjestelmien toteuttamista.

miniSD

miniSD on yksi Secure Digital -muistikorttiperheen muistikorteista. Sen esitteli SanDisk CeBIT 2003-messuilla ja ensiesittelyn myötä miniSD liittyi pienten muistikorttien luokkaan, johon kuuluivat ennestään Memory Stick Duo - ja xD-muistikortit.

SD Association otti miniSD:n laajennukseksi SD-muistikorttistandardiin vuonna 2003. Korttityyppiä käytetään etenkin matkapuhelimissa, myyntipakkaukset varustetaan usein sovittimella, jolla miniSD-korttia voidaan käyttää myös niissä laitteissa, joissa on SD-muistikorttipaikka. miniSD-korttia tekevät useat valmistajat ja niitä myydään useilla eri nimikkeillä.

microSD

microSD on SD-korttiperheen toistaiseksi pienin korttityyppi. Kortin kehitti alun perin SanDisk ja aluksi sitä kutsuttiin nimellä T-Flash ja sen jälkeen nimellä TransFlash. Nimi muutettiin microSD:ksi kun SD Card Association (SDA) otti sen osaksi SD-korttiperhettä.

SDA julkaisi uuden tyypin CTIA Wireless 2005-tapahtumassa 14. maaliskuuta 2005 ja lopullinen spesifikaatio julkaistiin 13. heinäkuuta 2005. Julkaisuhetkellä tyyppiä oli saatavana 32, 64 ja 128 MB -koossa ja heinäkuussa 2006 SanDisk julkaisi 2 gigatavun kokoisen microSD-kortin. Vuonna 2014 oli tarjolla jo 64 GB:n tallennuskapasiteetilla varustettuja microSDHC – muistikortteja.

SDHC

SDHC (Secure Digital High Capacity) mahdollistaa yli 2 GB (4–32 GB) tallennuskapasiteetin (SD standardi v2). SDHC ei ole oma korttityyppinsä vaan sitä valmistetaan SDHC-, MiniSDHC- ja MicroSDHC-versioina. SDHC-kortteja voidaan käyttää ainoastaan niitä tukevissa laitteissa. Lähes kaikki uudemmat SD-korttia käyttävät digitaalikamerat tukevat sitä.

SDXC

Uusin SD-formaatti, SDXC (Secure Digital Extended Capacity) tukee kortteja aina 2 TB tallennuskapasiteettiin saakka. Se perustuu SD-standardin versioon v3. Kuten SDHC se ei ole uusi korttityyppi, mutta vaatii erillisen tuen luku-/kirjoituslaitteilta.

Nopeusluokat

Kortin nopeusluokka määritellään minimikirjoitusnopeudella. Standardin on määritellyt virallinen SD-standardia hallinnoiva SD Association. Luokka Class 1 vastaa 8 Mbit/s (1 Mt/s) kirjoitusnopeutta.[1]

Nykyiset Speed Class Rating -luokitukset:

Class Speed
Class 2 2 Mt/s
Class 4 4 Mt/s
Class 6 6 Mt/s
Class 10 10 Mt/s

Useilla sovelluksilla ja laitteilla on oikein toimiakseen minimivaatimukset tallennusmedialle. Ennen kortin ostoa onkin hyvä varmistaa laitteen vaatimukset kortin nopeudelle. Standardin vaatimukset täyttävissä korteissa nopeusluokka on selkeästi merkittynä kortin etiketissä. Halvimmista korteista merkintä saattaa puuttua, ja kuluttaja ei voi näin olla varma tallennusmedian soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen.

Tyypillinen esimerkki vaativasta sovelluksesta on HD-videokuvaus joka useimmiten vaatii vähintään Class 6 -luokan kortin toimiakseen oikein parhaalla laadulla. Käyttötarkoitukseen liian hitaalla kortilla videokuvaus saattaa pysähtyä kirjoituspuskurin täyttyessä tai videokuvaus pätkiä. Hidas kortti saattaa myös heikentää järjestelmäkameroiden sarjakuvausnopeutta.

Vaihtoehtoinen tapa ilmoittaa kortin nopeus on × rating, jonka kerroin 1× vastaa 1,2 Mbit/s kirjoitusnopeutta. Standardia on aiemmin ja tutummin käytetty yleisesti myös mittaamaan CD-aseminen kirjoitusnopeutta. Siten esimerkiksi 40× (48 Mbit/s) kirjoitusnopeus vastaa 48 Mbit/s (6 Mt/s) nopeutta, joka on suoraan verrannollinen Class 6 -määritelmään.

Taulukko yleisesti käytetyistä korttien nopeusluokista sekä minimikirjoitusnopeudet.

x Rating Kirjoitusnopeus
(Mbit/s) 		SD Class
1× 1,2
6× 7,2
10× 12,0
13× 16,0 2
26× 32,0 4
32× 38,4 5
40× 48,0 6
66× 80,0 10
100× 120,0 15
133× 160,0 20
150× 180,0 22
200× 240,0 30
266× 320,0 40
300× 360,0 45

Tekniset tiedot

  SD-muistikortti miniSD-kortti microSD-kortti
Leveys 24 ± 0,1 mm 20 mm 11 mm
Pituus 32 ± 0,1 mm 21,5 mm 15 mm
Paksuus 2,1 ± 0,15 mm (normaali)
1,4 ± 0,15 mm (ohut) 		1,4 mm 1 mm
Tilavuus 1 596 mm3 589 mm3 165 mm3
Massa noin 2 g noin 1 g noin 0,5 g
Käyttöjännite 2,7–3,6V 2,7–3,6V 2,7–3,6V
Kirjoitussuojakytkin on (tuettu) ei ei
Suojatut liitinpinnat on ei ei
Liitinpintoja 9 11 8
Suurin tarjolla oleva kapasiteetti[2] 512 GB [3] 8 GB 256 GB

Viitteet

Aiheesta muualla

Muistikorttien standardeja

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Secure_Digital&oldid=14721419”