Rajauskerroin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bronica SQ M3358.jpg
Filmikamera
Valokuvafilmi

mustavalkofilmi | värifilmi | dia | filmiherkkyys

Digitaalikamera
Valokuvakenno

CMOS | CCD | rajauskerroin | kohina | ISO-luku

Muistikortti

CF | SD | xD | Memory Stick

Objektiivi

laajakulma | normaali | kauko | bokeh | tynnyri | tyyny | vinjetointi

Valokuvien tiedostomuoto

JPEG | RAW:t | TIFF

Kuvankäsittely

Photoshop | Photo-Paint | GIMP | Paint Shop Pro | Pixel32 | Paint.NET

Teemasivu
n  k  m

Rajauskerroin on digitaalikameroissa käytetty kerroin, jolla ilmoitetaan digitaalikameran objektiivin vastaavuus 35 mm:n filmiä käyttävään filmikameraan tai samankokoista 36 × 24 mm:n kennoa käyttävään digitaaliseen kameraan verrattuna. Kerroin ilmaisee 36 × 24 mm:n kennon diagonaalin pituuden suhteen tarkasteltavana olevan kennon diagonaalin pituuteen nähden: mitä pienempi valokenno digitaalikamerassa on, sitä suurempi on rajauskerroin. Rajauskerrointa käytetään objektiivien polttovälien ja aukkojen vertaamiseksi.

Esimerkiksi Micro Four Thirds -järjestelmän objektiivi polttovälillä 8 mm on kuvakulmaltaan sama kuin 35 mm:n filmin kokoista kennoa käyttävän kameran objektiivi, jonka polttoväli on 16 mm. Järjestelmän kennokoon rajauskerroin on siten tasan kaksi. Suurempikennoiset kamerat tarvitsevat saman kuvakulman saavuttamiseksi pidempipolttovälisiä, ja siksi usein suurempikokoisia objektiiveja - joskin aukon tyypillisesti suuremmalla koolla on useimmiten merkittävämpi rooli. Taskukokoisissa kameroissa ja matkapuhelimissa on hyvin pienet kennot, diagonaaliltaan vain joitain millimetrejä, ja siksi näiden kameroiden objektiivien polttovälit ovat vain murto-osia järjestelmäkameroiden objektiivien polttoväleistä, vastaten hyvin suuria rajauskertoimia.

Kennon koko vaikuttaa samankaltaisella tavalla myös valovoimaan. Mitä pienempi kenno, sen pienempi on sen saama kokonaisvalomäärä. Jos objektiivin valovoimaluku (aukkosuhde, f-arvo) kerrotaan rajauskertoimella, saadaan f-arvo, jota objektiivi vastaisi 35 mm kennoa käyttävässä kamerassa. Esimerkiksi mainitun Micro Four Thirds -järjestelmän objektiivin f-arvo 2,0 vastaisi 35 mm järjestelmän kamerassa f-arvoa 4,0. Toisin sanoa pienemmillä kennoilla on käytettävä f-arvoltaan pienempiä objektiiveja 35 mm järjestelmää vastaavan valovoiman aikaan saamiseksi.

Micro Four Thirds -järjestelmän objektiivia 8 mm f/2 vastaisi siten 35 mm järjestelmäkamerassa objektiivi 16 mm f/4. Koska f-luku on polttovälin ja aukon suhdeluku (aukkosuhde), voidaan laskea, että molemmissa tapauksissa optinen aukko olisi 4 mm (8 mm / 2 = 4 mm ja 16 mm / 4 = 4 mm). Toisin sanoen saman kennon näkemän valomäärän saavuttamiseksi tarvitaan kennon koosta riippumatta samankokoinen optinen valon sisääntuloaukko näkökentän ollessa sama. Optinen aukko on fyysisen aukon kuva sellaisena kun se on linssin edestä katsottuna.

Rajauskertoimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1,3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Canonin ensimmäiset ammattikäyttöön tarkoitetut digitaaliset järjestelmäkamerat

1,5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fujifilm
  • Nikonin harrastus- ja puoliammattilaiskäyttöön tarkoitetut DX-sarjojen järjestelmäkamerat D5000-sarja, D7000, D300
  • Pentax
  • Sonyn monet mallit

1,6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Canonin harrastajille ja puoliammattilaisille tarkoitetut järjestelmäkamerat

1,7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sigman Foveon-kennoja käyttävät järjestelmäkamerat SD9 ja SD10

2,0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2,7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nikonin CX-sarjan pienet järjestelmäkamerat