Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjatt
jäsentelyä, täydennystä, päivitystä, viitteitä, lähdepyyntöjä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo opetusministeriön alaisesta organisaatiosta. Tieteellisestä seurasta katso [[Suomalainen Tiedeakatemia]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo opetusministeriön alaisesta organisaatiosta. Tieteellisestä seurasta katso [[Suomalainen Tiedeakatemia]].}}
'''Suomen Akatemia''' (lyhenne SA<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.1.2014}}</ref>) on [[opetusministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriö]]n hallinnonalaan kuuluva tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio.
'''Suomen Akatemia''' (lyhenne SA<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.1.2014}}</ref>) on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö]]n hallinnonalaan kuuluva tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio.


==Tehtävä==
==Tehtävä==
Akatemian toiminnan perusarvona on toimia tieteen parhaaksi. Akatemia pyrkii kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen, puolueettomuuteen, avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja huippuasiantuntemuksen hyödyntämiseen.{{lähde|25.2.2015}}
Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen ''korkeatasoisen [[tiede|tieteellisen]] tutkimuksen edistäminen tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjännitteisellä tutkimusrahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella ja monipuolisella kansainvälisellä yhteistyöllä''. Vuonna 2014 Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta 310 miljoonalla eurolla.<ref>[http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ Suomen Akatemia] Viitattu 18.12.2012</ref>


Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen [[tiede|tieteellisen]] tutkimuksen rahoituksen, tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisen sekä tieteen ja tutkimustyön aseman vahvistamisen. Vuonna 2014 Akatemia rahoitti tutkimusta 310 miljoonalla eurolla. Rahoituksella työskentelee vuosittain 8&nbsp;000 henkilöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ | Nimeke = Suomen Akatemia – Tietoa Akatemiasta | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>
Akatemian toiminnan perusarvona on toimia tieteen parhaaksi. Akatemia pyrkii kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen, puolueettomuuteen, avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja huippuasiantuntemuksen hyödyntämiseen.


Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.
[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu. Vuosina [[1947]]—[[1969]] Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.


[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/ | Nimeke = Akateemikot | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> Vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.{{lähde|25.2.2015}}
Suomen Akatemia rahoittaa pääosin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyä tutkimustyötä. Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.


==Organisaatio==
==Organisaatio==
Suomen Akatemian pääjohtajana maaliskuusta 2012 alkaen toimii [[Heikki Mannila]]<ref>[http://www.acatiimi.fi/1_2012/01_12_04.php Heikki Mannilasta Akatemian pääjohtaja] Acatiimi 1/2012</ref>. Hänen edeltäjänsä oli [[Markku Mattila]].
Suomen Akatemian pääjohtaja on ollut maaliskuusta 2012 alkaen [[Heikki Mannila]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Heikki Mannilasta Akatemian pääjohtaja | Julkaisu = Acatiimi | Tekijä = Sintonen, Kirsti | Numero = 1 | Vuosi = 2012 | Sivu = 8 | www = http://www.acatiimi.fi/1_2012/01_12_04.php | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> Hänen edeltäjänsä oli [[Markku Mattila]].
Suomen Akatemian toiminta perustuu hallituksen, neljän tieteellisen toimikunnan, muiden tieteen asiantuntijoiden ja hallintoviraston yhteiseen työpanokseen. Uusia elimiä ovat strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja tutkimusinfrastruktuurikomitea TIKI.


Akatemian ylin päättävä elin on kahdeksanhenkinen hallitus, joka vastaa Suomen Akatemian tiedepoliittisesta linjasta sekä tutkimusmäärärahojen jaosta tieteellisille toimikunnille. Tieteelliset toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan sekä toimivat asiantuntijoina tiedepoliittisissa kysymyksissä. TIKI seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastata hankkeiden seurannasta. STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin.
Suomen Akatemian toiminta perustuu hallituksen, neljän tieteellisen toimikunnan, muiden tieteen asiantuntijoiden ja hallintoviraston yhteiseen työpanokseen. Muita elimiä ovat strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIKI). STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. TIKI seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastata hankkeiden seurannasta. Akatemian hallintoa hoitaa ja kehittää hallintovirasto.


===Hallitus===
Valtioneuvosto nimeää Akatemian hallituksen ja tieteelliset toimikunnat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintovirasto hoitaa ja kehittää Suomen Akatemian hallintoa.
Akatemian ylin päättävä elin on valtioneuvoston nimittämä hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi viidestä seitsemään jäsentä. Sen toimikausi on kolmivuotinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Hallitus_/ | Nimeke = Hallitus | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>

Hallitus vastaa Suomen Akatemian tiedepoliittisesta linjasta sekä tutkimusmäärärahojen jaosta tieteellisille toimikunnille.

===Toimikunnat===
Valtioneuvosto nimittää myös tieteellisten toimikuntien jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntien aloja ovat biotieteet ja ympäristö, kulttuuri ja yhteiskunta, luonnontieteet ja tekniikka sekä terveys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Toimikunnat_/ | Nimeke = Toimikunnat | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>

Toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan ja toimivat asiantuntijoina tiedepoliittisissa kysymyksissä.


==Historia==
==Historia==
[[File:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
Laki Suomen akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen akatemia – niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan tieteen ja taiteen kehityksen edesauttaminen.
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan tieteen ja taiteen kehityksen edesauttaminen.{{lähde|25.2.2015}}


Vanha Suomen akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


==Kirjallisuus==
==Kirjallisuus==
Rivi 35: Rivi 42:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ Virallinen kotisivu]
* [http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ Virallinen kotisivu]
**[http://www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/Rahoituspaatokset/ Rahoituspäätökset]
* [http://www.tietysti.fi/ Suomen Akatemian Tietysti.fi -verkkosivusto kertoo tieteestä, tutkimuksesta ja tutkijan työstä yleistajuisesti]
* [http://www.tietysti.fi/ Suomen Akatemian Tietysti.fi -verkkosivusto kertoo tieteestä, tutkimuksesta ja tutkijan työstä yleistajuisesti]
* [http://www.apropos.fi/ Suomen Akatemia julkaisee A propos -verkkolehteä]
* [http://www.apropos.fi/ Suomen Akatemia julkaisee A propos -verkkolehteä]

Versio 25. helmikuuta 2015 kello 19.49

Tämä artikkeli kertoo opetusministeriön alaisesta organisaatiosta. Tieteellisestä seurasta katso Suomalainen Tiedeakatemia.

Suomen Akatemia (lyhenne SA[1]) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio.

Tehtävä

Akatemian toiminnan perusarvona on toimia tieteen parhaaksi. Akatemia pyrkii kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen, puolueettomuuteen, avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja huippuasiantuntemuksen hyödyntämiseen.lähde?

Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoituksen, tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisen sekä tieteen ja tutkimustyön aseman vahvistamisen. Vuonna 2014 Akatemia rahoitti tutkimusta 310 miljoonalla eurolla. Rahoituksella työskentelee vuosittain 8 000 henkilöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.[2]

Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtäviä sekä rahoittaa tutkijatohtorin projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.[3] Vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.lähde?

Organisaatio

Suomen Akatemian pääjohtaja on ollut maaliskuusta 2012 alkaen Heikki Mannila.[4] Hänen edeltäjänsä oli Markku Mattila.

Suomen Akatemian toiminta perustuu hallituksen, neljän tieteellisen toimikunnan, muiden tieteen asiantuntijoiden ja hallintoviraston yhteiseen työpanokseen. Muita elimiä ovat strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIKI). STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. TIKI seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastata hankkeiden seurannasta. Akatemian hallintoa hoitaa ja kehittää hallintovirasto.

Hallitus

Akatemian ylin päättävä elin on valtioneuvoston nimittämä hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi viidestä seitsemään jäsentä. Sen toimikausi on kolmivuotinen.[5]

Hallitus vastaa Suomen Akatemian tiedepoliittisesta linjasta sekä tutkimusmäärärahojen jaosta tieteellisille toimikunnille.

Toimikunnat

Valtioneuvosto nimittää myös tieteellisten toimikuntien jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntien aloja ovat biotieteet ja ympäristö, kulttuuri ja yhteiskunta, luonnontieteet ja tekniikka sekä terveys.[6]

Toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan ja toimivat asiantuntijoina tiedepoliittisissa kysymyksissä.

Historia

Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta Yrjö Ilvessalo, Y. H. Toivonen, Yrjö Kilpinen, V. A. Koskenniemi, A. I. Virtanen, Onni Okkonen, Eino Kaila, Rolf Nevanlinna, Wäinö Aaltonen, Erik Palmén.

Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. Toisen maailmansodan vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan tieteen ja taiteen kehityksen edesauttaminen.lähde?

Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.
  2. Suomen Akatemia – Tietoa Akatemiasta Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
  3. Akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
  4. Sintonen, Kirsti: Heikki Mannilasta Akatemian pääjohtaja. Acatiimi, 2012, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.2.2015.
  5. Hallitus Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.
  6. Toimikunnat Suomen Akatemia. Viitattu 25.2.2015.

Kirjallisuus

  • Tiitta, Allan: Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura julkaisu n:o 763, 2004. ISBN 951-746-606-4.
  • Suomen Akatemian historia II, 1970–1988: Marita Pohls. Yhteiskunta ja tutkimus. SKS 2005
  • Suomen Akatemian historia III, 1989–2003: Hannu Heikkilä. Kilpailu ja yhteistyö. SKS 2007

Aiheesta muualla