Ero sivun ”Ihmisen suolisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
===Ohutsuoli=== |
===Ohutsuoli=== |
||
{{Pääartikkeli|[[Ohutsuoli]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Ohutsuoli]]}} |
||
Ohutsuoli on noin seitsemän metriä pitkä. Käytännössä se on lihasjännityksen vuoksi huomattavasti lyhyempi. Se on erittäin mutkitteleva ja onteloinen. Ohutsuolen pinnalla on nukkalisäkkeitä, joiden pinnalla on hermoja, imusuonia ja verisuonia. Tasaiseksi levitettynä ohutsuoli peittäisi useiden satojen neliömetrien alueen. |
Ohutsuoli on noin seitsemän metriä pitkä, vaihdellen 4.5m-10m välillä. Käytännössä se on lihasjännityksen vuoksi huomattavasti lyhyempi. Se on erittäin mutkitteleva ja onteloinen. Ohutsuolen pinnalla on nukkalisäkkeitä, joiden pinnalla on hermoja, imusuonia ja verisuonia. Tasaiseksi levitettynä ohutsuoli peittäisi useiden satojen neliömetrien alueen. |
||
Mahalaukusta ohutsuoleen tuleva materiaali on jo melko pitkälle käsiteltyä. Merkittävin osa ravintoaineista imeytyy ohutsuolen suolinukan kautta verenkiertoon. |
Mahalaukusta ohutsuoleen tuleva materiaali on jo melko pitkälle käsiteltyä. Merkittävin osa ravintoaineista imeytyy ohutsuolen suolinukan kautta verenkiertoon. |
Versio 19. tammikuuta 2015 kello 21.32
Suolisto (lat. intestinum) on osa ruoansulatuselimistöä. Suoliston lasketaan alkavan mahalaukusta ja päättyvän peräaukkoon. Suolistoon kuuluvat ohutsuoli, paksusuoli, sigmasuoli ja peräsuoli. Suoliston tehtävänä on irrottaa ja imeä ihmisen syömästä ja juomasta materiaalista kaikki hyödyllinen ravinto ja hivenaineet. Suolisto toimii autonomisesti eli ihmisen tahdosta riippumatta.
Suoliston osat
Ohutsuoli
- Pääartikkeli: Ohutsuoli
Ohutsuoli on noin seitsemän metriä pitkä, vaihdellen 4.5m-10m välillä. Käytännössä se on lihasjännityksen vuoksi huomattavasti lyhyempi. Se on erittäin mutkitteleva ja onteloinen. Ohutsuolen pinnalla on nukkalisäkkeitä, joiden pinnalla on hermoja, imusuonia ja verisuonia. Tasaiseksi levitettynä ohutsuoli peittäisi useiden satojen neliömetrien alueen.
Mahalaukusta ohutsuoleen tuleva materiaali on jo melko pitkälle käsiteltyä. Merkittävin osa ravintoaineista imeytyy ohutsuolen suolinukan kautta verenkiertoon.
Paksusuoli
- Pääartikkeli: Paksusuoli
Paksusuoli on noin metrin mittainen ja viiden sentin paksuinen pätkä suolistoa. Paksusuolessa asustavat mikrobit, jotka myös huolehtivat suoleen tulevan materiaalin käsittelystä yhdessä suolen mekaanisten toimien kanssa. Mikrobien epätasapainotila aiheuttaa ruuansulatusvaivoja. Paksusuolessa jylläävät muun muassa kolibakteerit, listeria, salmonella ja maitohappobakteeri.
Sigmasuoli
Sigmasuoli on S-kirjaimen muotoinen ja noin 40 cm:n mittainen osa paksusuolta. Se yhdistaa peräsuolen ja laskevan paksusuolen toisiinsa. Sigmasuolesta on käytetty myös nimitystä vemmelsuoli. Muotonsa ansiosta suoli pystyy erottelemaan suoliston tuottamaa kiinteää ja kaasumaista ainesta. Suolen muoto mahdollistaa suolistokaasujen vapauttamisen ilman samanaikaista ulosteen erittämistä peräsuoleen.
Peräsuoli
- Pääartikkeli: Peräsuoli
Peräsuoli on oikeastaan paksusuolen parikymmensenttinen jatke. Peräsuoli toimii ulosteen varastointipaikkana. Peräaukossa on kahdet sulkijalihakset - autonomiset ja tahdonalaiset. Autonomisten sisempien sulkijalihasten (musculus sphincter ani internus) täytyy rentoutua keskushermosto-tasolta käsin ennen kuin ihminen voi aloittaa ulostamisen ja rentouttaa ulommat tahdonalaiset sulkijalihakset (musculus sphincter ani externus).
Muuta
Suolisto on kunnossa, kun ei ole vaivoja, kuten ripulia tai ummetusta.
Kirjallisuutta
- Korhonen, Taro & Nousiainen, Miika: Paskakirja. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-941-4.
- Heinonen, Paula: Vihdoinkin hyvä olo. Suolisto kuntoon ruokavalion avulla. Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-6978-1.