Ero sivun ”Repola (Viipuri)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Väkiluku ja kielijakauma 1930 |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Viime vuosisadan alkupuolella Repolasta muodostui Salakkalahden kaupunginosan ohella Viipurin liike-elämän keskus, jossa sijaitsi myös vilkas kauppapaikka [[Punaisenlähteentori]]. Lisäksi Repolassa toimi useita kouluja sekä nykyäänkin käytössä oleva ortodoksinen [[Profeetta Elian kirkko (Viipuri)|Profeetta Elian kirkko]]. Merkittäviä kauppakatuja olivat muun muassa Punaisenlähteentorilta alkunsa saava Kannaksenkatu (nyk. Leningradskoje šosse), Brahenkatu (nyk. Moskovskij prospekt) sekä rautatieaseman suuntaan johtava Repolankatu (nyk. Vokzalnaja ulitsa). |
Viime vuosisadan alkupuolella Repolasta muodostui Salakkalahden kaupunginosan ohella Viipurin liike-elämän keskus, jossa sijaitsi myös vilkas kauppapaikka [[Punaisenlähteentori]]. Lisäksi Repolassa toimi useita kouluja sekä nykyäänkin käytössä oleva ortodoksinen [[Profeetta Elian kirkko (Viipuri)|Profeetta Elian kirkko]]. Merkittäviä kauppakatuja olivat muun muassa Punaisenlähteentorilta alkunsa saava Kannaksenkatu (nyk. Leningradskoje šosse), Brahenkatu (nyk. Moskovskij prospekt) sekä rautatieaseman suuntaan johtava Repolankatu (nyk. Vokzalnaja ulitsa). |
||
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Repolassa oli 5 786 asukasta, joista |
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Repolassa oli 5 786 asukasta, joista 5 082 oli [[suomen kieli|suomenkielisiä]], 388 [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]] ja 316 muunkielisiä.<ref name="väestönlaskenta1930">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/69289 | Nimeke =Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =sivut 26–27 | Julkaisu =Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3 | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref> |
||
== Arvorakennuksia == |
== Arvorakennuksia == |
||
Versio 2. marraskuuta 2014 kello 02.51
Repola oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Salakkalahden maatunutta pohjukkaa täytettäessä.[1] Pohjoisessa Repola rajoittui Pietarin rataan ja Viipurin rautatieasemaan, idässä Kalevan kaupunginosaan ja etelässä Pantsarlahden kaupunginosaan sekä Torkkelinpuistoon.
Viime vuosisadan alkupuolella Repolasta muodostui Salakkalahden kaupunginosan ohella Viipurin liike-elämän keskus, jossa sijaitsi myös vilkas kauppapaikka Punaisenlähteentori. Lisäksi Repolassa toimi useita kouluja sekä nykyäänkin käytössä oleva ortodoksinen Profeetta Elian kirkko. Merkittäviä kauppakatuja olivat muun muassa Punaisenlähteentorilta alkunsa saava Kannaksenkatu (nyk. Leningradskoje šosse), Brahenkatu (nyk. Moskovskij prospekt) sekä rautatieaseman suuntaan johtava Repolankatu (nyk. Vokzalnaja ulitsa).
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Repolassa oli 5 786 asukasta, joista 5 082 oli suomenkielisiä, 388 ruotsinkielisiä ja 316 muunkielisiä.[2]
Arvorakennuksia
- Lallukan talo – Allan Schulman (1906)
- Pietisen palatsi – Bertel Jung, Oscar Bomanson ja Armas Lindgren (1907)
- Profeetta Elian kirkko – Johann Brockmann (1796)
- Repolan kansakoulu – Brynolf Blomqvist (1899)
- Sanomalehti Karjalan toimitalo – Uno Ullberg (1929)
- Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori – Olli Pöyry (1943)
- Viipurin Suomalaisen säästöpankin talo – Jalmari Lankinen (1928)
- Viipurin Tyttölyseo – Johan Jacob Ahrenberg (1906)
- Viipurin Uusi Yhteiskoulu – Bernhard Fraser ja Allan Schulman (1912)
- Viipurin maalaiskunnan talo – Jalmari Lankinen (1930)
- Viljelyksen talo – Paavo Uotila (1928)
Lähteet
Viitteet
- ↑ Tietosanakirja Tietosanakirja Osakeyhtiö 1922, Projekt Runeberg. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.