Allan Schulman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arkkitehtia. Artikkeli Allan Schulman käsittelee toimittajaa.
Allan Schulman
Allan Carl Waldemar Schulman.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 20. tammikuuta 1863
Hauho
Kuollut 6. joulukuuta 1937 (74 vuotta)
Viipuri
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti arkkitehti
Puoliso Ellen Maria Ahrenberg (1880–1929)
Vanhemmat majuri Carl Leonard Schulman (1818–1880) ja Louise Heliodora Forssman (1832–1914)
Muut tiedot
Koulutus Teknillinen korkeakoulu
Parooni von Basserin palatsi eli nykyinen Hotelli Dostojevski Pietarissa (1904).
Asuin- ja liiketalo Viipurissa, arkkitehti Allan Schulman (vihreä rakennus)

Allan Carl Waldemar Schulman (20. tammikuuta 1863 Hauho6. joulukuuta 1937 Viipuri) oli suomalainen arkkitehti. Hän työskenteli muun muassa Viipurin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1915–1932.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauholla Lautsian kartanossa syntynyt Schulman kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta vuonna 1884 ja valmistui sen jälkeen arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1889. Samana vuonna hän matkusti Argentiinan Buenos Airesiin, jossa Schulman työskenteli ruotsalaisen Carlos Kihlbergin ja norjalaistaustaisen Alejandro Christophersenin arkkitehtitoimistossa vuoteen 1891 saakka. Kotimaahan palattuaan hän oli Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa uransa loppuun saakka, toimien muun muassa Helsingissä, Haminassa ja Savonlinnassa sekä vuodesta 1897 lähtien Viipurissa, jonne Schulman myös perusti oman toimiston. Lääninarkkitehdiksi hänet nimitettiin toukokuussa 1915.

Vuosina 1907––1919 Schulman oli jäsenenä Viipurin kaupunginvaltuustossa. Hän vaikutti myös aktiivisesti kaupungin kulttuurielämässä, kuuluen muun muassa Viipurin teatteritalon johtokuntaan, lisäksi Schulman oli mukana perustamassa Viipurin musiikkiopistoa ja toimi Viipurin Lauluveikkojen taiteellisena johtajana sekä kunniapuheenjohtajana.

Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allan Schulman piirsi Viipuriin lukuisia liike- ja asuinrakennuksia. Niistä tunnetuin on vuonna 1906 valmistunut Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n liikerakennus eli niin sanottu Lallukan talo, jossa nykyään toimii Viipurin suomalainen taiteilijaresidenssi.[1] Yhdessä Bernhard Fraserin kanssa Schulman suunnitteli Viipurin Uuden Yhteiskoulun rakennuksen vuonna 1912. Hän piirsi useita taloja myös Viipurin ulkopuolelle. Vuonna 1904 valmistui Pietariin paroni von Basserin tilaama asuinrakennus, joka nykyään toimii hotellina.[2] Lisäksi hän suunnitteli muun muassa Terijoen merikylpylän ravintolan, lukuisia rakennuksia Uudenkirkon Halilan parantolaan sekä venäläisten aatelisten huviloita Karjalan kannakselle ennen lokakuun vallankumousta 1917. Säämingissä hän avusti kenraali Nils Weckmania tämän vaimolleen rakennuttaman Rauhalinna-nimisen huvilan suunnittelussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viipuriin avattu ensimmäinen suomalainen taiteilijaresidenssi Venäjällä Yle Uutiset. 21.4.2010. Viitattu 1.11.2014.
  2. Hotel Dostoevsky Building History Hotel Dostoevsky. Viitattu 1.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]