Ero sivun ”Se Wsi Testamenti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
vaihdetaan tähän huomattavasti parempilaatuinen kuva tuon suttuise piirroksen pohjana olevasta maalauksesta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Se Wsi Testamenti.png|thumb|180px|Se Wsi Testamenti, nimilehti]] |
[[Kuva:Se Wsi Testamenti.png|thumb|180px|Se Wsi Testamenti, nimilehti]] |
||
[[Kuva:Mikael Agricola |
[[Kuva:Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle.jpg|thumb|250px|[[Mikael Agricola|Agricola]] ojentaa ''Se Wsi Testamenti'' -käännöksensä [[Kustaa Vaasa]]lle, [[R. W. Ekman]]in maalaus vuodelta 1853.]] |
||
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]]. |
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]]. |
||
Versio 28. syyskuuta 2014 kello 15.16
Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista. Käännöksen teki Mikael Agricola uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna 1548.
Agricola perusti käännöksensä Erasmus Rotterdamilaisen toimittamiin kreikankielisiin alkuteksteihin (1516), latinankieliseen Vulgataan, Lutherin saksankieliseen Raamattuun (1534; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna 1522), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin (1526) ja Kustaa Vaasan Raamattuun (1541). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.[1]
Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa.[1]
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille Ilmestyskirjaa lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi kristinuskon tulosta Suomeen, sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.[1]
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.[1]
On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi Martti Teitti opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole.[2]
Nykyisin yhtä Se Wsi Testamentia säilytetään Skoklosterin linnassa Ruotsissa.[3]
Lähteet
- Lehikoinen, Laila: Kirjasuomen kehitys. 4. painos, uudistettu laitos. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1998 (6. painos 2006). ISBN 951-45-8117-2.
- Nuorteva, Jussi (toim.): Biblia 350. Suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992. ISBN 951-717-698-8.