Ero sivun ”Leimahduspiste” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tämä artikkeli
p piste
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kemiallista ominaisuutta. Malcolm Gladwellin kirjasta kertoo artikkeli [[Leimahduspiste (kirja)]]}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee kemiallista ominaisuutta. Malcolm Gladwellin kirjasta kertoo artikkeli [[Leimahduspiste (kirja)]].}}
'''Leimahduspiste''' on alin [[lämpötila]], jossa [[neste]]estä [[normaalipaine]]essa [[haihtuminen|haihtuu]] niin paljon [[höyry]]jä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan [[ilma]]n kanssa palavan [[seos|kaasuseoksen]]. Leimahduspisteen lämpötila voidaan ilmaista joko lyhenteellä c.c. eli ''closed cup'', jolloin mittaus on tehty suljetun astian menetelmällä tai lyhenteellä o.c. eli ''open cup'', jolloin mittaus on tehty avoimen astian menetelmällä.
'''Leimahduspiste''' on alin [[lämpötila]], jossa [[neste]]estä [[normaalipaine]]essa [[haihtuminen|haihtuu]] niin paljon [[höyry]]jä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan [[ilma]]n kanssa palavan [[seos|kaasuseoksen]]. Leimahduspisteen lämpötila voidaan ilmaista joko lyhenteellä c.c. eli ''closed cup'', jolloin mittaus on tehty suljetun astian menetelmällä tai lyhenteellä o.c. eli ''open cup'', jolloin mittaus on tehty avoimen astian menetelmällä.



Versio 10. elokuuta 2014 kello 01.08

Tämä artikkeli käsittelee kemiallista ominaisuutta. Malcolm Gladwellin kirjasta kertoo artikkeli Leimahduspiste (kirja).

Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen. Leimahduspisteen lämpötila voidaan ilmaista joko lyhenteellä c.c. eli closed cup, jolloin mittaus on tehty suljetun astian menetelmällä tai lyhenteellä o.c. eli open cup, jolloin mittaus on tehty avoimen astian menetelmällä.

Eräiden aineiden leimahduspisteitä [°C]

[1]

Ruokaöljyjen leimahduspisteitä [°C]

Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.

Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja hapen syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. Mikäli nestettä lämmitetään edelleen ja höyryn määrä kasvaa tarpeeksi, voi syttyä allaspalo, joka ei sammu itsestään ennen polttoaineen tai hapen loppumista.

Aineiden leimahduspisteet on otettava huomioon aineiden kuljetuksissa ja varastoinnissa paloturvallisuuden kannalta.

Viitteet