Ero sivun ”Hattulan uusi kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähde |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Tiedosto:Hattula sh.JPG|thumb|200px|Sankarihauta-alue kirkon kupeessa.]] |
[[Tiedosto:Hattula sh.JPG|thumb|200px|Sankarihauta-alue kirkon kupeessa.]] |
||
'''Hattulan kirkko''' on [[Hattula]]ssa sijaitseva rappaamattomasta [[tiili|tiilestä]] rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Ernst Lohrmann|E. B. Lohrmann]]. Kirkko rakennettiin vuosina 1852–1857, ja muodoltaan se on etutornillinen [[pitkäkirkko]]. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 neliömetrillä on 1 200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa [[uusgotiikka]]a ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja. |
'''Hattulan kirkko''' on [[Hattula]]ssa sijaitseva rappaamattomasta [[tiili|tiilestä]] rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Ernst Lohrmann|E. B. Lohrmann]].<ref name="hattula">[http://www.hattula-evl.fi/tilat/hattulan_kirkko Hattulan seurakunta: Hattulan kirkko] Viitattu 16.7.2014.</ref> Kirkko rakennettiin vuosina 1852–1857,<ref name="hattula" /> ja muodoltaan se on etutornillinen [[pitkäkirkko]]. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 neliömetrillä on 1 200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa [[uusgotiikka]]a<ref name="hattula" /> ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja. |
||
[[Urut]] olivat alun perin [[Jens Zachariassen|J. A. Zachariassenin]] vuonna 1877 valmistamat 15-[[äänikerta]]iset urut, mutta [[Kangasalan urkutehdas]] uudisti ne vuonna 1927 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta 1734, 1738 ja 1782. Kirkossa on kolmiosainen [[Robert Wilhelm Ekman|R. W. Ekmanin]] vuonna 1864 maalaama [[alttaritaulu]], jonka osat ovat ''Jeesus Getsemanessa'', ''Jeesus ristillä'' ja ''Jeesus ylösnousseena''. |
[[Urut]] olivat alun perin [[Jens Zachariassen|J. A. Zachariassenin]] vuonna 1877 valmistamat 15-[[äänikerta]]iset urut, mutta [[Kangasalan urkutehdas]] uudisti ne vuonna 1927 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta 1734, 1738 ja 1782. Kirkossa on kolmiosainen [[Robert Wilhelm Ekman|R. W. Ekmanin]] vuonna 1864 maalaama [[alttaritaulu]], jonka osat ovat ''Jeesus Getsemanessa'', ''Jeesus ristillä'' ja ''Jeesus ylösnousseena''. |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 11: | Rivi 14: | ||
{{tynkä/Kirkko}} |
{{tynkä/Kirkko}} |
||
{{coor title dms|61|04|06|N|24|23|20|E|type:landmark_region:FI-ES}} |
{{coor title dms|61|04|06|N|24|23|20|E|type:landmark_region:FI-ES}} |
||
[[Luokka:Hattulan rakennukset ja rakennelmat]] |
[[Luokka:Hattulan rakennukset ja rakennelmat]] |
||
[[Luokka:Suomen kivikirkot]] |
[[Luokka:Suomen kivikirkot]] |
||
Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 16.30
Hattulan kirkko on Hattulassa sijaitseva rappaamattomasta tiilestä rakennettu kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti E. B. Lohrmann.[1] Kirkko rakennettiin vuosina 1852–1857,[1] ja muodoltaan se on etutornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 neliömetrillä on 1 200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa uusgotiikkaa[1] ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja.
Urut olivat alun perin J. A. Zachariassenin vuonna 1877 valmistamat 15-äänikertaiset urut, mutta Kangasalan urkutehdas uudisti ne vuonna 1927 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta 1734, 1738 ja 1782. Kirkossa on kolmiosainen R. W. Ekmanin vuonna 1864 maalaama alttaritaulu, jonka osat ovat Jeesus Getsemanessa, Jeesus ristillä ja Jeesus ylösnousseena.
Lähteet
- ↑ a b c Hattulan seurakunta: Hattulan kirkko Viitattu 16.7.2014.
Aiheesta muualla
- Hattulan uusi kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.