Ero sivun ”Suuri Turkin sota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 483 muokkausta
→‎Sota: kuvak
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 483 muokkausta
→‎Sota: väliots
Rivi 30: Rivi 30:
[[Tiedosto:Siège de Vienne 1683.jpg|thumb|left|220px|Frans Geffels: ''Wienin piiritys 1683''.]]
[[Tiedosto:Siège de Vienne 1683.jpg|thumb|left|220px|Frans Geffels: ''Wienin piiritys 1683''.]]
Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut [[Juhana III Sobieski]] voitti turkkilaiset [[Wienin taistelu]]ssa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.
Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut [[Juhana III Sobieski]] voitti turkkilaiset [[Wienin taistelu]]ssa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.

===Pyhä liiga===
{{Pääartikkeli|[[Pyhä liiga (1684)|Pyhä liiga 1684]]}}


Vuonna 1684 paavi [[Innocentius XI]] perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti [[Habsburg]]ien Itävallan johtaman [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]], [[Puola-Liettua]]n sekä [[Venetsian tasavalta|Venetsian tasavallan]]<ref>Treasure, Geoffrey, ''The making of modern Europe, 1648-1780'', (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.</ref>. Myös [[Venäjän keisarikunta]] liittyi mukaan vuonna 1686. [[Mohácsin taistelu]]ssa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.
Vuonna 1684 paavi [[Innocentius XI]] perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti [[Habsburg]]ien Itävallan johtaman [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]], [[Puola-Liettua]]n sekä [[Venetsian tasavalta|Venetsian tasavallan]]<ref>Treasure, Geoffrey, ''The making of modern Europe, 1648-1780'', (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.</ref>. Myös [[Venäjän keisarikunta]] liittyi mukaan vuonna 1686. [[Mohácsin taistelu]]ssa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.
Rivi 35: Rivi 38:
Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.
Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.


Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 [[Zentan taistelu|Zentassa]]. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. [[Pidhaitsin taistelu]] 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699. Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan [[Karlowitzin rauha]]nsopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.<ref>Sicker, Martin, ''The Islamic world in decline'', (Praeger Publishers, 2001), 32</ref>. Ottomaanit luovuttivat useimmat [[Unkari]]n, [[Transilvania]]n ja [[Slavonia]]n alueet Habsburgeille samalla, kun [[Podolia]] palasi Puolan omistukseen. Useimmat [[Dalmatia]]n alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä [[Peloponnesoksen niemimaa]]lla sijaitsevan [[Morea]]n kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Venäjältä ja Morean Venetsialta.
Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 [[Zentan taistelu|Zentassa]]. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. [[Pidhaitsin taistelu]] 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699.
===Karlowitzin rauha===
Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan [[Karlowitzin rauha]]nsopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.<ref>Sicker, Martin, ''The Islamic world in decline'', (Praeger Publishers, 2001), 32</ref>. Ottomaanit luovuttivat useimmat [[Unkari]]n, [[Transilvania]]n ja [[Slavonia]]n alueet Habsburgeille samalla, kun [[Podolia]] palasi Puolan omistukseen. Useimmat [[Dalmatia]]n alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä [[Peloponnesoksen niemimaa]]lla sijaitsevan [[Morea]]n kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Venäjältä ja Morean Venetsialta.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 12. kesäkuuta 2014 kello 18.01

Suuri Turkin sota
Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
Päivämäärä:

14. heinäkuuta 1683 –
26. tammikuuta 1699

Lopputulos:

Pyhän liigan voitto

Vaikutukset:

Osmanit menettivät alueita Liigalle Karlowitzin rauhassa.

Osapuolet

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
 Venäjän keisarikunta
Puola-Liettua
Venetsian tasavalta
Unkarin kuningaskunta
Kroatian kuningaskunta
Espanjan kuningaskunta

 Osmanien valtakunta
Krimin kaanikunta

Suuri Turkin sota (saks. Der Große Türkenkrieg), myös Pyhän liigan sota (turk. Kutsal İttifak Savaşları), oli Euroopan valtioiden muodostaman Pyhän liigan ja Osmanien valtakunnan välinen sota vuosina 1683–1699. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta Wienin piirityksestä vuonna 1683.

Taustaa

Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö Petro Dorošenko halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan . Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa he sopivat luopuvansa eduistaan ja maksoivat korvauksia sulttaanille. [1]

Sota

Frans Geffels: Wienin piiritys 1683.

Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut Juhana III Sobieski voitti turkkilaiset Wienin taistelussa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.

Pyhä liiga

Pääartikkeli: Pyhä liiga 1684

Vuonna 1684 paavi Innocentius XI perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti Habsburgien Itävallan johtaman Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, Puola-Liettuan sekä Venetsian tasavallan[2]. Myös Venäjän keisarikunta liittyi mukaan vuonna 1686. Mohácsin taistelussa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.

Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.

Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 Zentassa. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. Pidhaitsin taistelu 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699.

Karlowitzin rauha

Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan Karlowitzin rauhansopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.[3]. Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueet Habsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Morean kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Venäjältä ja Morean Venetsialta.

Lähteet

  1. ↑ Kemp, Arthur, Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation, (Lulu.com, 2008), 38.
  2. ↑ Treasure, Geoffrey, The making of modern Europe, 1648-1780, (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.
  3. ↑ Sicker, Martin, The Islamic world in decline, (Praeger Publishers, 2001), 32

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuri_Turkin_sota&oldid=14101786”