Ero sivun ”Suuri Turkin sota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 483 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 483 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22: Rivi 22:
| muut_taistelut =
| muut_taistelut =
}}
}}
{{Korjattava/kieli}}
'''Suuri Turkin sota''' ({{k-de|Der Große Türkenkrieg}}), myös '''Pyhän Liigan sota''' ({{k-tr|Kutsal İttifak Savaşları}}), oli Euroopan valtioiden muodostaman [[Pyhä liiga|Pyhän Liigan]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] välinen sota vuosina [[1683]]–[[1699]]. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta [[Wienin taistelu|Wienin piirityksestä]] vuonna 1683.
'''Suuri Turkin sota''' ({{k-de|Der Große Türkenkrieg}}), myös '''Pyhän Liigan sota''' ({{k-tr|Kutsal İttifak Savaşları}}), oli Euroopan valtioiden muodostaman [[Pyhä liiga|Pyhän Liigan]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] välinen sota vuosina [[1683]]–[[1699]]. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta [[Wienin taistelu|Wienin piirityksestä]] vuonna 1683.


== Taustaa ==
== Taustaa ==
[[Bohdan H’melnytskyi]]n käymien sotien seurauksena [[Ukrainan kasaka]]t liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö [[Petro Dorošenko]] halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan [[Krimin kaanikunta]]an . Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa he sopivat luopuvansa eduistaan ja maksamaan sulttaanille. <ref>Kemp, Arthur, ''Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation'', (Lulu.com, 2008), 38.</ref>
[[Bohdan H’melnytskyi]]n käymien sotien seurauksena [[Ukrainan kasaka]]t liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö [[Petro Dorošenko]] halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan [[Krimin kaanikunta]]an . Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa he sopivat luopuvansa eduistaan ja maksoivat korvauksia sulttaanille. <ref>Kemp, Arthur, ''Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation'', (Lulu.com, 2008), 38.</ref>


== Sota ==
== Sota ==

Versio 9. kesäkuuta 2014 kello 09.55

Suuri Turkin sota
Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
Päivämäärä:

14. heinäkuuta 1683 –
26. tammikuuta 1699

Lopputulos:

Pyhän Liigan voitto

Vaikutukset:

Osmanit menettivät alueita Liigalle Karlowitzin rauhassa.

Osapuolet

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
 Venäjän keisarikunta
Puola-Liettua
Venetsian tasavalta
Unkarin kuningaskunta
Kroatian kuningaskunta
Espanjan kuningaskunta

 Osmanien valtakunta
Krimin kaanikunta

Suuri Turkin sota (saks. Der Große Türkenkrieg), myös Pyhän Liigan sota (turk. Kutsal İttifak Savaşları), oli Euroopan valtioiden muodostaman Pyhän Liigan ja Osmanien valtakunnan välinen sota vuosina 1683–1699. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta Wienin piirityksestä vuonna 1683.

Taustaa

Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö Petro Dorošenko halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan . Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa he sopivat luopuvansa eduistaan ja maksoivat korvauksia sulttaanille. [1]

Sota

Frans Geffels: Wienin piiritys 1683.

Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut Juhana III Sobieski voitti turkkilaiset Wienin taistelussa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.

Vuonna 1684 paavi Innocentius XI perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti Habsburgien Itävallan johtaman Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, Puola-Liettuan sekä Venetsian tasavallan[2]. Myös Venäjän keisarikunta liittyi mukaan vuonna 1686. Mohácsin taistelussa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.

Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.

Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 Zentassa. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. Pidhaitsin taistelu 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699. Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan Karlowitzin rauhansopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.[3]. Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueet Habsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Morean kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Venäjältä ja Morean Venetsialta.

Lähteet

  1. ↑ Kemp, Arthur, Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation, (Lulu.com, 2008), 38.
  2. ↑ Treasure, Geoffrey, The making of modern Europe, 1648-1780, (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.
  3. ↑ Sicker, Martin, The Islamic world in decline, (Praeger Publishers, 2001), 32.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuri_Turkin_sota&oldid=14094004”