Ero sivun ”Murmelit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 80.220.187.44 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cortex tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
[[Tiedosto:Mapa Marmota marmota.png|thumb|right|200 px|Murmelin levinneisyys Euroopassa.]] |
[[Tiedosto:Mapa Marmota marmota.png|thumb|right|200 px|Murmelin levinneisyys Euroopassa.]] |
||
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[vuoristo|vuoristoissa]] ja avoimilla [[tasanko|tasangoilla]]. Euroopassa murmeleita on [[Alpit|Alppien]] alueella, [[karpaatit|Karpaattien]] ja [[Pyreneet|Pyreneiden]] vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. [[Yhdyskunta|Yhdyskunnan]] käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän päässisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta niitä myös metsästetään. Itäeuroopan [[aro|aroalueilla]] murmeli |
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[vuoristo|vuoristoissa]] ja avoimilla [[tasanko|tasangoilla]]. Euroopassa murmeleita on [[Alpit|Alppien]] alueella, [[karpaatit|Karpaattien]] ja [[Pyreneet|Pyreneiden]] vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. [[Yhdyskunta|Yhdyskunnan]] käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän päässisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta niitä myös metsästetään. Itäeuroopan [[aro|aroalueilla]] murmeli on sopeutunut maanviljelyn lisääntymisee. Murmelit saavat 2-4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2-3 vuoden kuluttua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ernst Palmén, Matti Nurminen | Nimeke = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja| Vuosi = 1978| Luku = osa 3| Sivu = 1185-1187| Selite = Murmelit| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-01530-3 (951-1-01257-6) | Viitattu =18.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 31. maaliskuuta 2014 kello 18.33
| Murmelit | |
|---|---|
 Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Varsinaiset oravat Sciurinae |
| Suku: |
Murmelit Marmota Blumenbach, 1779 |
| Katso myös | |
Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Murmelin nähdessä vaaran se "viheltää" varoittaakseen muita eläimiä.
Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.[1]
Lajit
Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä - tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.[2]
- Marmota baibacina (altainmurmeli *)
- Marmota bobak (aromurmeli)
- Marmota broweri (alaskanmurmeli)
- Marmota caligata (harmaamurmeli)
- Marmota camtschatica (kamtšatkanmurmeli)
- Marmota caudata (pitkähäntämurmeli)
- Marmota flaviventris (keltavatsamurmeli)
- Marmota himalayana (himalajanmurmeli)
- Marmota marmota (alppimurmeli)
- Marmota menzbieri (tienšaninmurmeli)
- Marmota monax (metsämurmeli)
- Marmota olympus (olympianiemenmurmeli *)
- Marmota sibirica (siperianmurmeli)
- Marmota vancouverensi (vancouverinmurmeli)
Levinneisyys
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän päässisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta niitä myös metsästetään. Itäeuroopan aroalueilla murmeli on sopeutunut maanviljelyn lisääntymisee. Murmelit saavat 2-4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2-3 vuoden kuluttua.[3]
Lähteet
- ↑ Marmot (genus Marmota) Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2013.
- ↑ Marmota Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku. Luonnontieteellinen keskusmseo. Viitattu 18.3.2013.
- ↑ Ernst Palmén, Matti Nurminen: ”osa 3”, Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja, s. 1185-1187. Murmelit. Keuruu: Otava, 1978. ISBN 951-1-01530-3 (951-1-01257-6). suomeksi
Aiheesta muualla
- ITIS: Marmota (englanniksi)