Ero sivun ”Verbi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
457 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][arvioimaton versio]
(pilkku)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus  virheellinen wikikoodi 
'''Verbit'''Verbit eli '''teonsanat''' on yksi useimpien kielten [[sanaluokka|sanaluokista]]. Tyypillinen verbi ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista<refsup>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus [1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 978-951121850-0 }}]</refsup>. Verbi voi taipua esimerkiksi toimijan persoonan tai luvun mukaan, mutta näin ei tapahdu kaikissa kielissä.''''''
 
[[Lause (kielitiede)|'''Lauseen]] rakenteen kannalta verbin keskeinen tehtävä on toimia [[predikaatti]]napredikaattina eli lauseen ytimenä. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] predikaatti on finiittinen eli persoonamuotoinen verbi, joita on jokaisessa lauseessa yksi. Predikaattiverbi myös määrää, mitä muita jäseniä lauseessa on. Verbin [[valenssi (kielitiede)|valenssiksi]] kutsutaan verbin pakollisten täydennysten määrää:
predikaatti on finiittinen eli persoonamuotoinen verbi, joita on
* '''Sataa'''. (0)
jokaisessa lauseessa yksi. Predikaattiverbi myös määrää, mitä muita
* ''[[Lintu]]'' '''lentää'''. (1)
jäseniä lauseessa on. Verbin valenssiksi kutsutaan verbin pakollisten täydennysten määrää:'''
* ''Anna'' '''syö''' ''omenaa''. (2)
* ''Anna'' ''Sataa. (0)'antaa''' ''omenan Liisalle''. (3)
* ''[['''Lintu]]'' '''lentää''' lentää. (1)'''
* '''''Anna'' '''syö''' syö ''omenaa''. (2)'''
* '''''Anna'''''''' antaa ''omenan Liisalle''. (3)'''
'''Erityisesti indoeurooppalaisissa kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat aktiivi ja passiivi.
Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa,
vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin
esimerkiksi englannin tai ruotsin passiivi.'''
 
'''''Tempus'''''''' on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').'''
Erityisesti [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa]] kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat [[aktiivi]] ja [[passiivi]]. Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa, vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] tai [[ruotsin kieli|ruotsin]] passiivi.
 
'''''Modus'''''''' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].'''
''Tempus'' on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
'''Verbeistä voidaan muodostaa substantiivia tai adjektiivia muistuttavia ''[[Infinitiivi|infinitiivejä]]'' (nimitapa) tai ''[[partisiippi|partisiippeja]]'' (laatutapa).'''
''Modus'' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].
 
== '''Lähteet''' ==
Verbeistä voidaan muodostaa substantiivia tai adjektiivia muistuttavia ''[[Infinitiivi|infinitiivejä]]'' (nimitapa) tai ''[[partisiippi|partisiippeja]]'' (laatutapa).
 
== Lähteet <nowiki/>==
{{Viitteet}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko