Ero sivun ”Theodor Bruun” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p {{viitteet}} |
öh, mitäköhän tuossa nyt on ajateltu? |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Thoeodor Bruun oli haminalaisen [[Bruun]]in kauppiassuvun neljättä sukupolvea. Hänen isänsä oli [[kauppaneuvos]] [[Anthon Bruun]] ja äitinsä Jacobina Catharina Stewen. Bruun valmistui ylioppilaaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] 1839 ja opiskeli sen jälkeen yliopistossa [[oikeustiede|oikeustieteitä]]. Hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi ja toimi vuosina 1844–1859 keisarin kansliassa eriasteisissa viroissa. Vuonna 1872 hänet ylennettiin kanslian toisen osaston päällikön apulaiseksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1881 saakka. Vuonna 1881 Bruun nimitettiin [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] valtaannousun myötä Suomen ministerivaltiosihteeriksi ja [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston]] vt. kansleriksi. |
Thoeodor Bruun oli haminalaisen [[Bruun]]in kauppiassuvun neljättä sukupolvea. Hänen isänsä oli [[kauppaneuvos]] [[Anthon Bruun]] ja äitinsä Jacobina Catharina Stewen. Bruun valmistui ylioppilaaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] 1839 ja opiskeli sen jälkeen yliopistossa [[oikeustiede|oikeustieteitä]]. Hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi ja toimi vuosina 1844–1859 keisarin kansliassa eriasteisissa viroissa. Vuonna 1872 hänet ylennettiin kanslian toisen osaston päällikön apulaiseksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1881 saakka. Vuonna 1881 Bruun nimitettiin [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] valtaannousun myötä Suomen ministerivaltiosihteeriksi ja [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston]] vt. kansleriksi. |
||
Bruun nautti venäläisessä virkakunnassa huomattavaa arvostusta, mutta hän ei ilmeisesti koskaan täysin sisäistänyt Suomen valtio-oikeudellista asemaa. Venäläisestä ajattelutavastaan huolimatta Bruun nosti esiin tarpeen [[Suomen perustuslaki]]en kodifikaatiosta |
Bruun nautti venäläisessä virkakunnassa huomattavaa arvostusta, mutta hän ei ilmeisesti koskaan täysin sisäistänyt Suomen valtio-oikeudellista asemaa. Venäläisestä ajattelutavastaan huolimatta Bruun nosti esiin tarpeen [[Suomen perustuslaki]]en kodifikaatiosta. Valtiollisten virkatoimiensa ohella Bruun osallistui [[aatelissääty|aatelissäädyn]] edustajana [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Helsingin valtiopäiville]] 1863–1864 ja 1877–1878. |
||
Ministerivaltiosihteerinä Bruun päätyi tasapainoilemaan Suomen ja Venäjän intressien välillä. Hänen vallitseviin tosiasioihin mukautuva reaalipoliittinen linjansa herätti kuitenkin epäluuloja ja tyytymättömyyttä sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa. Häntä pidettiin Suomessa venäläismielisenä.<ref name=hss /> |
Ministerivaltiosihteerinä Bruun päätyi tasapainoilemaan Suomen ja Venäjän intressien välillä. Hänen vallitseviin tosiasioihin mukautuva reaalipoliittinen linjansa herätti kuitenkin epäluuloja ja tyytymättömyyttä sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa. Häntä pidettiin Suomessa venäläismielisenä.<ref name=hss /> |
||
Versio 22. helmikuuta 2014 kello 12.57
Theodor Bruun (18. toukokuuta 1821 Hamina – 3. syyskuuta 1888 Vehkalahti) oli suomalainen vapaaherra ja Suomen ministerivaltiosihteeri vuosina 1881–1888.[1]
Thoeodor Bruun oli haminalaisen Bruunin kauppiassuvun neljättä sukupolvea. Hänen isänsä oli kauppaneuvos Anthon Bruun ja äitinsä Jacobina Catharina Stewen. Bruun valmistui ylioppilaaksi Pietarissa 1839 ja opiskeli sen jälkeen yliopistossa oikeustieteitä. Hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi ja toimi vuosina 1844–1859 keisarin kansliassa eriasteisissa viroissa. Vuonna 1872 hänet ylennettiin kanslian toisen osaston päällikön apulaiseksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1881 saakka. Vuonna 1881 Bruun nimitettiin Aleksanteri III:n valtaannousun myötä Suomen ministerivaltiosihteeriksi ja Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vt. kansleriksi.
Bruun nautti venäläisessä virkakunnassa huomattavaa arvostusta, mutta hän ei ilmeisesti koskaan täysin sisäistänyt Suomen valtio-oikeudellista asemaa. Venäläisestä ajattelutavastaan huolimatta Bruun nosti esiin tarpeen Suomen perustuslakien kodifikaatiosta. Valtiollisten virkatoimiensa ohella Bruun osallistui aatelissäädyn edustajana Helsingin valtiopäiville 1863–1864 ja 1877–1878.
Ministerivaltiosihteerinä Bruun päätyi tasapainoilemaan Suomen ja Venäjän intressien välillä. Hänen vallitseviin tosiasioihin mukautuva reaalipoliittinen linjansa herätti kuitenkin epäluuloja ja tyytymättömyyttä sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa. Häntä pidettiin Suomessa venäläismielisenä.[1]
Bruun sai todellisen valtioneuvoksen arvon vuonna 1860 ja hänet aateloitiin vuonna 1863. Salaneuvos hänestä tuli vuonna 1868. Vuonna 1883 hän sai vapaaherran arvon ja vuonna 1885 todellisen salaneuvoksen arvon. Bruunin hautamuistomerkki on Haminan Hietakylän hautausmaan eteläosassa.
Lähteet
- Uppsalgsverket Finland
- Kristiina Kalleinen: Bruun, Theodor (1821 – 1888) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Helsingin yliopisto, virkamiesmatrikkeli 1640–1917
- Esko Kouvo: Lyhyt katsaus poitsilan historiaan
Viitteet
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 59. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.