Ero sivun ”Saksan liittopresidentti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
== Asema ja tehtävät == |
== Asema ja tehtävät == |
||
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.<ref>http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm</ref> Kuitenkin käytännössä presidentin asema on pääosin seremoniallinen ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslaki ei nimeä valtionpäämiestä edes muodolliseksi asevoimien [[ylipäällikkö|ylipäälliköksi]]. Tämä rooli kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy presidentin sijasta [[Saksan liittokansleri|liittokanslerille]] sodan aikana perustuslain artikla 65a:n mukaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).</ref> Siitä huolimatta sotatilaa ei voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää{{lähde}}. |
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.<ref>http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm</ref> Kuitenkin käytännössä presidentin asema on pääosin seremoniallinen ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslaki ei nimeä valtionpäämiestä edes muodolliseksi asevoimien [[ylipäällikkö|ylipäälliköksi]]. Tämä rooli kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy presidentin sijasta [[Saksan liittokansleri|liittokanslerille]] sodan aikana perustuslain artikla 65a:n mukaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).</ref> Siitä huolimatta sotatilaa ei voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää{{lähde}}.Oikeasti hän chillaa. |
||
Liittopresidentin tehtäviin kuitenkin kuuluu antaa [[Saksan liittopäivät|liittopäiville]] ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Hän antaa allekirjoituksensa laeille, mitä ilman ne eivät astuisi voimaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82</ref> Presidentti myös edustaa Saksaa maailmalle, hoitaa ulkomaanmatkoja ja vastaanottaa ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'', artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.</ref> |
Liittopresidentin tehtäviin kuitenkin kuuluu antaa [[Saksan liittopäivät|liittopäiville]] ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Hän antaa allekirjoituksensa laeille, mitä ilman ne eivät astuisi voimaan.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82</ref> Presidentti myös edustaa Saksaa maailmalle, hoitaa ulkomaanmatkoja ja vastaanottaa ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'', artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.</ref> |
Versio 12. helmikuuta 2014 kello 14.30
Saksan liittopresidentti Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland |
|
---|---|
Tunnus |
|
Nykyinen
|
|
18. maaliskuuta 2012 lähtien
|
|
Virka-asunto |
Bellevuen linna (Berliini) Villa Hammerschmidt (Bonn) |
Nimittäjä | liittokokous (valitsee) |
Kauden pituus | 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen |
Perustettu |
11. helmikuuta 1919 (Weimarin tasavalta) 12. syyskuuta 1949 (Saksan liittotasavalta) |
Ensimmäinen |
Friedrich Ebert (valtakunnanpresidentti) Theodor Heuss (liittopresidentti) |
Kotisivut | Saksan liittopresidentin kotisivut |
Saksan liittopresidentti (saks. Bundespräsident) on Saksan valtionpäämies. Liittopresidentin valitsee liittokokous (saks. Bundesversammlung), johon kuuluvat kaikki Saksan liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden eli maiden edustajia. Liittokokouksen ainoa tehtävä onkin valita liittopresidentti viiden vuoden välein. Saksan liittopresidentillä ei ole juurikaan poliittista valtaa, vaan tehtävät ovat pääasiallisesti seremoniallisia ja arvojohtajuuteen liittyviä[1].
Presidenteistä Köhler ja Wulff ovat eronneet kesken kauden. Wulffin ero johtui korruptioepäilyistä.[1]
Saksan liittopresidentin edustusasuntoina toimivat Bellevuen linna Berliinissä ja Villa Hammerschmidt Bonnissa.
Asema ja tehtävät
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.[2] Kuitenkin käytännössä presidentin asema on pääosin seremoniallinen ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslaki ei nimeä valtionpäämiestä edes muodolliseksi asevoimien ylipäälliköksi. Tämä rooli kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy presidentin sijasta liittokanslerille sodan aikana perustuslain artikla 65a:n mukaan.[3] Siitä huolimatta sotatilaa ei voida julistaa ilman presidentin hyväksyntäälähde?.Oikeasti hän chillaa.
Liittopresidentin tehtäviin kuitenkin kuuluu antaa liittopäiville ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Hän antaa allekirjoituksensa laeille, mitä ilman ne eivät astuisi voimaan.[4] Presidentti myös edustaa Saksaa maailmalle, hoitaa ulkomaanmatkoja ja vastaanottaa ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.[5]
Liittopresidentit
henkilö | toimessa | puoluekanta | |
---|---|---|---|
Theodor Heuss | 1949–1959 | vapaa demokraatti | |
Heinrich Lübke | 1959–1969 | kristillisdemokraatti | |
Gustav Heinemann | 1969–1974 | sosiaalidemokraatti | |
Walter Scheel | 1974–1979 | vapaa demokraatti | |
Karl Carstens | 1979–1984 | kristillisdemokraatti | |
Richard von Weizsäcker | 1984–1994 | kristillisdemokraatti | |
Roman Herzog | 1994–1999 | kristillisdemokraatti | |
Johannes Rau | 1999–2004 | sosiaalidemokraatti | |
Horst Köhler | 2004–2010 (erosi) | kristillisdemokraatti | |
Christian Wulff | 2010–2012 (erosi) | kristillisdemokraatti | |
Joachim Gauck | 2012- | sitoutumaton |
Aiheesta muualla
- Saksan liittopresidentin kotisivut (saksaksi)
Viitteet
- ↑ a b Katarina Baer, Saksan liittopresidentti erosi: Vaikutelma riitti. Helsingin Sanomat 18.2.2012 sivu B 2
- ↑ http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.