Ero sivun ”Yksityisyys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (käyttäjältä 3usdmkl) ja palautettiin versio 13525024 käyttäjältä Shinnin: Lisätty kartta on epämääräinen jonkun itse tekemä. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 [[henkilörekisterilaki]]in. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. |
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 [[henkilörekisterilaki]]in. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. |
||
==Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Suomelle== |
|||
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut v. 2014 Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen oli loukattu. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
* formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=296730&contentlan=1&culture=fi-FI |
|||
{{Tynkä/Oikeus}} |
{{Tynkä/Oikeus}} |
||
Versio 1. helmikuuta 2014 kello 23.15
Yksityisyys tarkoittaa luonnollisen henkilön oikeutta suojautua ulkopuoliselta puuttumiselta. Se voi tarkoittaa myös niitä käytännön mahdollisuuksia, joiden avulla henkilö kykenee suojautumaan ulkopuolisten puuttumiselta.[1] Oikeutta yksityisyyteen pidetään yhtenä ihmisoikeuksista ja siitä säädetään Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12. artiklassa.[2]
Suomessa
Suomessa yksityisyys on perustuslain turvaama oikeushyvä. Sen läheisoikeuksia on muun muassa viestintäsalaisuus. Yksityisyyden arvostus perusoikeutena on kasvanut 2000-luvulla ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on herättänyt huomiota.
Yksityisyyden suojasta määrätään useilla laeilla, esimerkiksi henkilötietolaki (ent. henkilörekisterilaki)[3] ja Laki yksityisyyden suojasta työelämässä.[4]
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 henkilörekisterilakiin. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Suomelle
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut v. 2014 Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen oli loukattu.
Lähteet
- ↑ MOT Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja, Yksityisyys
- ↑ Yksityis- ja perhe-elämän suoja Ihmisoikeudet.net. Viitattu 12.9.2013.
- ↑ Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Tietosuojavaltuutettu
- ↑ Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Finlex
- formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=296730&contentlan=1&culture=fi-FI