Ero sivun ”Kalle Kauppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
am-linkki tarkistettu ja muutettu viitteiksi |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Perhe == |
== Perhe == |
||
Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä ''Johan Kauppi'' ja ''Karolina Mansikkala''. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1925−1936 oli ''Alma Alila Sederström'' ja toinen vuodesta 1945 ''Rauha Penttala''. |
Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä ''Johan Kauppi'' ja ''Karolina Mansikkala''. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1925−1936 oli ''Alma Alila Sederström'' ja toinen vuodesta 1945 ''Rauha Penttala''.<ref name="edustaja">{{Edustajamatrikkeli|nro=910701}}</ref> |
||
== Kaupin ura == |
== Kaupin ura == |
||
Hän valmistui ylioppilaaksi [[1911]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1914]] ja mol. oik. kandidaatin tutkinnon [[1919]]. Kauppi sai [[varatuomari]]n arvon [[1921]] ja suoritti vielä mol. oik. lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot [[1927]]. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden [[kunniatohtori]]n arvon [[Helsingin kauppakorkeakoulu]]sta [[1961]]. |
Hän valmistui ylioppilaaksi [[1911]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1914]] ja mol. oik. kandidaatin tutkinnon [[1919]]. Kauppi sai [[varatuomari]]n arvon [[1921]] ja suoritti vielä mol. oik. lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot [[1927]]. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden [[kunniatohtori]]n arvon [[Helsingin kauppakorkeakoulu]]sta [[1961]].<ref name="edustaja"/> |
||
Kauppi toimi [[Viikkolehti Liikeapulainen|Viikkolehti Liikeapulaisen]] vt. päätoimittajana [[1911]]–[[1912]], [[Kauppalehti|Kauppalehden]] aputoimittajana [[1915]] ja asianajajana [[Lahti|Lahdessa]] [[1919]]–[[1922]]. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori [[1927]]–[[1929]], kauppaoikeuden professori [[1929]]–[[1961]], rehtori [[1939]]–[[1945]] ja [[1957]]–[[1961]] sekä vararehtori [[1952]]–[[1957]]. Tämän ohella Kauppi toimi myös [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana [[1929]]–[[1930]] ja [[1932]]–[[1933]], [[puolustusministeriö]]n lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä [[1939]]–[[1940]] sekä [[päämaja]]n lainopillinen neuvonantajana [[1941]]–[[1943]]. |
Kauppi toimi [[Viikkolehti Liikeapulainen|Viikkolehti Liikeapulaisen]] vt. päätoimittajana [[1911]]–[[1912]], [[Kauppalehti|Kauppalehden]] aputoimittajana [[1915]] ja asianajajana [[Lahti|Lahdessa]] [[1919]]–[[1922]]. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori [[1927]]–[[1929]], kauppaoikeuden professori [[1929]]–[[1961]], rehtori [[1939]]–[[1945]] ja [[1957]]–[[1961]] sekä vararehtori [[1952]]–[[1957]]. Tämän ohella Kauppi toimi myös [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana [[1929]]–[[1930]] ja [[1932]]–[[1933]], [[puolustusministeriö]]n lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä [[1939]]–[[1940]] sekä [[päämaja]]n lainopillinen neuvonantajana [[1941]]–[[1943]].<ref name="edustaja"/> |
||
Politiikassa Kauppi oli Edistyspuolueen kansanedustajana [[Uudenmaan lääni]]n vaalipiiristä [[1943]]–[[1951]]. Hän tuli edustajaksi [[A. K. Cajander]]in tilalle [[25. tammikuuta]] [[1943]]. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä [[Kallion IV hallitus|Kallion IV hallituksessa 1936–1937]] ja opetusministerinä [[Linkomiehen hallitus|Linkomiehen hallituksessa 1943–1944]], [[Hackzellin hallitus|Hackzellin hallituksessa 1944]] ja [[U. Castrénin hallitus|Urho Castrenin hallituksessa 1944]]. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuoden [[1931]] ja [[1943]] presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa Kauppi oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä. |
Politiikassa Kauppi oli Edistyspuolueen kansanedustajana [[Uudenmaan lääni]]n vaalipiiristä [[1943]]–[[1951]]. Hän tuli edustajaksi [[A. K. Cajander]]in tilalle [[25. tammikuuta]] [[1943]]. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä [[Kallion IV hallitus|Kallion IV hallituksessa 1936–1937]] ja opetusministerinä [[Linkomiehen hallitus|Linkomiehen hallituksessa 1943–1944]], [[Hackzellin hallitus|Hackzellin hallituksessa 1944]] ja [[U. Castrénin hallitus|Urho Castrenin hallituksessa 1944]]. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuoden [[1931]] ja [[1943]] presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa Kauppi oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.<ref name="edustaja"/> |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
*{{Edustajamatrikkeli|nro=910701}} |
|||
*{{Ministerikortisto|nro=131}} |
*{{Ministerikortisto|nro=131}} |
||
Versio 27. heinäkuuta 2013 kello 10.11
Kalle Kauppi (10. maaliskuuta 1892 Heinolan maalaiskunta – 29. lokakuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen professori sekä Edistyspuolueen kansanedustaja ja ministeri.
Perhe
Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kauppi ja Karolina Mansikkala. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1925−1936 oli Alma Alila Sederström ja toinen vuodesta 1945 Rauha Penttala.[1]
Kaupin ura
Hän valmistui ylioppilaaksi 1911 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1914 ja mol. oik. kandidaatin tutkinnon 1919. Kauppi sai varatuomarin arvon 1921 ja suoritti vielä mol. oik. lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1927. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin kauppakorkeakoulusta 1961.[1]
Kauppi toimi Viikkolehti Liikeapulaisen vt. päätoimittajana 1911–1912, Kauppalehden aputoimittajana 1915 ja asianajajana Lahdessa 1919–1922. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori 1927–1929, kauppaoikeuden professori 1929–1961, rehtori 1939–1945 ja 1957–1961 sekä vararehtori 1952–1957. Tämän ohella Kauppi toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana 1929–1930 ja 1932–1933, puolustusministeriön lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä 1939–1940 sekä päämajan lainopillinen neuvonantajana 1941–1943.[1]
Politiikassa Kauppi oli Edistyspuolueen kansanedustajana Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1943–1951. Hän tuli edustajaksi A. K. Cajanderin tilalle 25. tammikuuta 1943. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä Kallion IV hallituksessa 1936–1937 ja opetusministerinä Linkomiehen hallituksessa 1943–1944, Hackzellin hallituksessa 1944 ja Urho Castrenin hallituksessa 1944. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuoden 1931 ja 1943 presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa Kauppi oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Kalle Kauppi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla
- Kalle Kauppi Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
| Edeltäjä: Väinö Arola |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1936−1937 |
Seuraaja: Väinö Voionmaa |
| Edeltäjä: Antti Kukkonen |
Suomen opetusministeri 1943−1944 |
Seuraaja: Uuno Takki |