Ero sivun ”Ilmasotakoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 105: Rivi 105:
* Viesti (vlinja)
* Viesti (vlinja)


Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit (lääkintä ja varusmiespappi) voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Aikaisemmin Reserviupseerikoulussa on ollut myös tiedustelulinja, jossa koulutettiin osaa Elektronisen Sodankäynnin varusmiesjohtajista, muiden suorittaessa palvelustaan Haminassa sissikomppaniassa.
Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit (lääkintä ja varusmiespappi) voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Aikaisemmin Reserviupseerikoulussa on ollut myös tiedustelulinja, jossa koulutettiin osaa elektronisen sodankäynnin varusmiesjohtajista, muiden suorittaessa palvelustaan Haminassa sissikomppaniassa.


===Varusmieskoulutuksen historia===
===Varusmieskoulutuksen historia===

Versio 18. heinäkuuta 2013 kello 21.23

Ilmasotakoulu
Toiminnassa 1942 –
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Aselajit ilmavoimien viesti, ilmatorjunta
Rooli aselajikoulu
Tukikohta Tikkakoski
Kalusto Valmet L-70 Vinka
Vuosipäivät 6. maaliskuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Petri Tolla
Tunnettuja komentajia Matti Ahola

Ilmasotakoulu (ILMASK, aik. IlmaSK) on Suomen ilmavoimien puolustushaarakoulu Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella. Ilmasotakoulun johtajana toimii maaliskuussa 2012 eversti Petri Tolla, jonka edeltäjä oli ev. Harri Leppälaakso. Varusmies-, reserviläis- ja palkatun henkilöstön koulutuksen lisäksi Ilmasotakouluun kuuluu myös Ilmavoimien soittokunta.

Päätehtävä

Ilmasotakoulu vastaa upseerikoulutuksen yhteisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, palkatun henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä varusmieskoulutuksesta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastasi vuoteen 2012 saakka elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena Riihimäen varuskunnan ohella. Nykyisin koulutusta ei enää järjesteltä Ilmasotakoulussa. Ilmasotakoulu on ilmavoimien komentajan alainen puolustushaarakoulu sekä ilmavoimien johtamisjärjestelmän ja ilmatorjunnan aselajikoulu.

Historia ja perinteet

Joukko-osaston vuosipäivää vietetään 6. maaliskuuta. Joukko-osasto perustettiin Naarajärvelle vuonna 1942 nimellä Ilmavoimien Viestivarikko (IlmavVV).

Joukko-osaston viimeisimpiä komentajia ovat olleet:

Ilmasotakoulun perinteiden vaalimiseen osallistuu vuonna 1965 perustettu Ilmavoimien viestikilta (alkuperäinen nimi Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta) sekä 2000-luvulla perustettu kilta nimeltään Ilmasotakoulun kilta.

Organisaatio

Ilmasotakoulun organisaatioon kuuluvat

  • Esikunta (jakautuu sektoreihin)
  • Koulutuskeskus (KoulKesk)
  • Koulutuspataljoona (KoulP)
  • Ilmavoimien soittokunta (IlmavSK) ja
  • Tukilentolaivue (jakautuu lentueisiin)

Koulutuskeskukseen kuuluu opintotoimisto, korkeakouluosasto, koulutusosasto, tutkimus- ja kehittämisosasto sekä harjoitus- ja lentolaiteosasto. Koulutuspataljoona taas muodostuu esikunnasta, Aliupseerikoulusta (AukK), Tukikohtakomppaniasta (TkkK) ja Ilmavoimien Reserviupseerikoulusta (IlmavRUK).

Pääartikkeli: Ilmavoimien soittokunta
Pääartikkeli: Tukilentolaivue

Tukilentolaivue

Ilmasotakouluun on 1.1.2005 lukien kuulunut lentävä yksikkö Tukilentolaivue (TukiLLv), jonka tehtävänä on puolustusvoimien sekä valtiohallinnon tukeminen tukilentotoiminnalla ja lentokuljetukset, laskuvarjohyppytoiminta ja maalinhinaus. Laivue oli aikaisemmin itsenäinen joukko-osasto ja siihen kuuluu kolme lentuetta.

Nimenmuutoksia

Joukko-osasto tunnettiin aiemmin nimellä Ilmavoimien Viestikoulu (IlmavVK). Vuoden 2005 alusta nimi muuttui Ilmasotakouluksi ja Kauhavalla sijaitsevasta Ilmasotakoulusta tuli Lentosotakoulu (LentoSK). Samaan aikaan Tikkakoskella sijaitseva, vuonna 1973 perustettu Tukilentolaivue, lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja se liitettiin joukkoyksiköksi uuteen Ilmasotakouluun.

Nimenvaihdon taustalla oli varuskunnan kehittyminen puolustushaarakouluksi: Ilmasotakoulu vastaa nykyään lennonopettajakoulutuksesta ja ohjaajien alkeislentokoulutuksesta Vinka-kalustolla. Hawk-suihkuharjoituskonekoulutus ja -kalusto siirtyi Kauhavalle Lentosotakouluun.

Myös joukko-osaston joukko-osastotunnus ja joukko-osastoristi vaihtuivat uusiin samassa yhteydessä.

Ennen Ilmavoimien Viestikoulu -nimeä käytössä oli nimi Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) vuoteen 1966 saakka.

Joukko-osasto siirtyi Hämeenlinnasta Tikkakoskelle (nykyisin osa Jyväskylää) loppukesällä 1962.

Varusmieskoulutus

Varusmiehiä koulutetaan Koulutuspataljoonassa aliupseerikurssilla, reserviupseerikursseilla sekä miehistössä eri tehtäviin. Ilmasotakoulussa sijaitsee myös Ilmavoimien Reserviupseerikoulu, jossa koulutetaan eri aliupseerikoulun linjoilta valitut reservin upseereiksi. Samassa paikassa sijaitsee myös Lentoreserviupseerikoulu (LntRUK), jossa koulutetaan Ilmavoimien varusmieslentäjät.[1]

Miehistölle on tarjolla omat koulutushaaransa, joihin kuuluu viesti, kuljettaja, sotilaspoliisi, talous, lääkintä sekä uusimpana erikoisalana videomiehistö[2]. Viestissä koulutetaan tukikohdan viestijoukkueita. Talousmiehet sekä sotilaspoliisit koulutetaan Lentosotakoulussa Kauhavalla, lääkintämiehet Hämeen Rykmentissä. Sotilaskuljettajat koulutetaan Tikkakoskella (poislukien vuodet 2006–2007, jolloin Ilmavoimien sotilaskuljettajakoulutus toimi Pirkkalassa.

Sekä varusmiehiä että kantahenkilökuntaa kouluttava Ilmatorjuntakoulu on kuulunut Ilmasotakoulun organisaatioon vuoden 2008 alusta. [3]

Aliupseerikoulun linjat

Ilmasotakoulu tarvitsee myös talous-, lääkintä- ja sotilaspoliisialiupseereita. Talous- ja lääkintäaliupseerit koulutetaan Lahdessa Hämeen Rykmentissä, sotilaspoliisialiupseerit Lentosotakoulussa Kauhavalla, josta on mahdollista päästä Reserviupseerikouluun Haminaan.[4] Tammikuun saapumiserässä järjestetään viestin alaisena toimiva tutkalinja, jossa varusmiehiä koulutetaan pääasiassa ilmavoimien tutka-asemien (tka-as) toimitsijoiksi.

Reserviupseerikoulun linjat

  • Ilmavalvonta (iv-linja)
  • Johtamisjärjestelmä ja johtokeskus (jjärj- ja joke-linja)
  • Lentoteknillinen (ltekn linja, osa koulutuksesta käydään Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa)
  • Viesti (vlinja)

Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit (lääkintä ja varusmiespappi) voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Aikaisemmin Reserviupseerikoulussa on ollut myös tiedustelulinja, jossa koulutettiin osaa elektronisen sodankäynnin varusmiesjohtajista, muiden suorittaessa palvelustaan Haminassa sissikomppaniassa.

Varusmieskoulutuksen historia

Saapumiserästä I/06 alkaen viestiliikenne- ja viestiteknisen linjan tilalle tuli uusi viestilinja, jolla koulutetaan aliupseereita tukikohtaviestijoukkueen eri tehtäviin. Ilmavalvontamiehistön tilalle tuli saapumiserästä II/06 alkaen linkkimiehistö ja I/07 alkaen linkkimiehistön tilalle on koulutettu viestijoukkue, joka vastaa tukikohdan viestitoiminnasta.

Ilmasotakoulun oppilaskunta omistaa Locomobile Company of American valmistaman perintöauton, vuoden 1928 mallia olevan Locomobilen, museorekisteritunnus XAA-3.

Katso myös

Lähteet

  • Lasse Laaksonen: Taivaan vartijat − Ilmasotakoulun historia 1918-2008. Minerva Kustannus, 2008. ISBN 978-952-492-163-3. (mm. entiset komentajat)
  • Ilmasotakoulu Puolustusvoimat.

Viitteet

Aiheesta muualla